Voiko alaikäinen sijoittaa ja jos niin mihin voi ja kannattaa sijoittaa? Muun muassa nämä kysymykset nousivat esiin Sauvon yläkoulun kahdeksannen luokan oppilaissa siinä vaiheessa, kun talousvalmentaja Henri Hujala oli päättänyt luentonsa ja oli vapaiden kysymysten aika.
– Alaikäinen voi sijoittaa ja yksi hyvä vaihtoehto alkuvaiheessa on sijoittaa esimerkiksi johonkin indeksirahastoon, joiden voi olettaa tuottavan voittoa pitkällä aikavälillä, eikä riski ole niin suuri kuin vaikkapa suorissa osakkeissa, Hujala vastasi.
Hän on pitänyt nuorten talouteen ja sijoittamiseen keskittyviä luentoja Sauvon yläkoulussa syys-lokakuussa. Luennoissa on käyty läpi rahankäyttöä ja sitä, miten omia menoja ja tulojaan kannattaa tarkkailla jo nuoresta pitäen, jottei heikko taloudenhoito johda hankaluuksiin myöskään vanhemmalla iällä.
Hujala halusi luennoillaan ampua alas muun muassa sen väitteen, että sijoittaminen vaatisi valtavan alkukassan ennen kuin siitä on mitään hyötyä. Hän kannusti nuoria sijoittamaan pieniäkin summia, jos henkilökohtainen talous sen vain mahdollistaa.
Ennen kaikkea tärkeää Hujalan mukaan on pitää kirjaa tuloistaan ja menoistaan.
– Vaikka tulot ja menot eivät olisi isoja, on niistä hyvä pitää kirjaa tiedostaakseen oman taloutensa. Siten voi tehdä pidemmän aikavälin suunnitelmia, säästää rahaa tai kenties sijoittaa sitä tulevaisuutta varten. Mikä taloudessa on tilanne tänään, kirjoita asioita ylös ja pohdi tulojen ja menojen suhdetta, Hujala neuvoi.
“Kiva kuulla ammattilaisen vinkkejä”
Yläkoululaisia kiinnosti selvästi eniten sijoittaminen. Viikkorahoista merkittäviä sijoituksia ei pysty vielä tekemään, mutta ensi kesän kesätöiden tienesteistä se voisi olla jo mahdollista.
– Tällä hetkellä viikkorahat menevät vaatteisiin ja herkkuihin. Mutta ehkä kesätöistä rahaa voisi jäädä myös säästöön, tuumi Mikael Pohjaluoto.
– Sijoittaminen kiinnostaa kyllä, vaikka se ei vielä olekaan kovin ajankohtaista. Oli kiva kuulla kuitenkin ammattilaisen vinkkejä, tuumi puolestaan Miina Valtonen.
Hujalan talousvalmennukseen keskittyneen yrityksen nimi on Budjettihiiri. Samaisella nimellä myös sosiaalisessa mediassa esiintyvä Hujala on huomannut nuorten kasvavan kiinnostuksen rahapuheesen. 2000-luvun nuorille eurot ja niiden käyttäminen ei ole enää mikään tabu.
– Nuoret ovat kiinnostuneita rahasta ja siitä, miten omaa rahankäyttöään voi kehittää. Kun pidin Paimiossa vastaavia luentoja sain vielä jälkeenpäin kodeista viestejä siitä, miten nuoret olivat vielä iltaisin kyselleet raha-asioista vanhemmiltaan. Selvästi ajatus oli jäänyt kytemään.
Hankintoja oma tarve edellä
Hujala nosti esiin tärkeänä teemana myös sen, miksi nuoret käyttävät rahaa. Jos motiivina on esimerkiksi kavereiden mieltymysten tyydyttäminen, pitäisi hälytyskellojen soida.
– Ostatko esimerkiksi jonkun vaatteen tai tuotteen vain miellyttääksesi muita vai ostatko sen omaan tarpeeseen. Se kysymys kannattaisi esittää itselleen aina silloin, kun on ostamassa jotain. Tärkeimpänä tulee oma tarve ja seuraavana oma halu, Hujala muistutti.
Hän muistutti myös pikavippien vaarallisuudesta. Kierteeseen, jossa vanha laina kuitataan uudella korkeakorkoisemmalla lainalla, ei saisi ikinä joutua.
Hujala kiertää Varsinais-Suomen kouluissa puhumassa raha-asioista Oma talous tutuksi -kiertueellaan siksi, että nuorista tulisi parempia rahankäyttäjiä. Hän kuuluu Suomen Pankin ja oikeusministeriön toimijaverkostoon, jonka tavoitteena on luoda Suomesta maailman talousosaavin kansa vuoteen 2030 mennessä.
– Siksi on tärkeää puhua taloudesta nyt erityisesti 15–25-vuotiaille kiinnostavilla ja konkreettisilla esimerkeillä. Jos nuorena onnistumme raivaamaan talouden kompastuskivet, ei niihin kompastu sitten enää vanhempanakaan, Hujala uskoo.
