Tällä viikolla vietetään mielenterveyden teemaviikkoa. Vaikka meneillään onkin ehkä jopa poikkeuksellisen valoisa marraskuu, niin ajallisesti on helppo ymmärtää, miksi tämä teemaviikko on juuri nyt vuoden pimeimpään aikaan. Se muistuttaa, että kenelle tahansa meistä voi tulla tilanteita, joilla mieli mustuu ja elämä tuntuu toivottomalta. Teemaviikko muistuttaa myös siitä, että todennäköisesti jokainen meistä kohtaa mielenterveysongelmia tavalla tai toisella ja varsin usein ihan lähipiirissä. Jonkun läheinen sairastuu, työkaveri tai vaikka naapuri.
Kukaan meistä ei voi olla varma siitäkään, että oma mieli kestää kaiken elämän eteen tuoman.
Teemaviikon teemana on tänä vuonna kohtaaminen, ja se sopii erinomaisesti tähän hetkeen. Ihmisten kohtaamisessa kun on viimeiset puolitoista vuotta ollut niin paljon esteitä ja hankaluuksia, johtuen koronaepidemian aiheuttamista rajoituksista. Olemme joutuneet ottamaan vastaan kovan opetuksen siitä, miten tärkeitä ihmiskontaktit ovat hyvinvoinnille. Olemme yksilöitä, mutta silti jokainen kaipaa jossain kohden kohtaamista ja kosketusta. Toinen enemmän ja toinen ehkä vähemmän.
Tiedämme, että moni on jo kokenut vakavaa yksinäisyyttä. Sen sanotaan helposti koskettavan kipeimmin nuoria ja ikääntyneitä, mutta ei sen niin ole. Yksinäinen voi olla hänkin, joka vaikuttaa elävän ihan tavallista elämään.
Korona-aikana mielen päälle on monilla käynyt työelämän muutokset ja paineet. Joku on nauttinyt etätyöstä, joku taas kaivannut työtovereita ja yhteistyötä kipeästi. Työpaineet ovat voineet kuormittaa työnteon paikasta riippumatta.
Korona-ajan vaikutuksia yhteiskuntaan ja meidän kaikkien mielenterveyteen ja hyvinvointiin tutkitaan jo monissa tutkimushankkeissa, mutta ilman tutkimustakin tiedämme jo, että kipeää aikaa on eletty ja saattaa olla, että eletään vielä tovi.
Nostan siksi vahvasti esiin juuri kohtaamisen merkityksen nyt, kun vaarana on että osa meistä vetäytyy sivummalle vielä nytkin vaikka kohtaamisiin onkin enemmän mahdollisuuksia. Sinulla ja minulla on mahdollisuus katsoa ympärillemme ja miettiä, miten ystävä, sisko, serkku tai työkaveri voi. Empatiakyky on yksi ihmisyyden isoimmista voimista ja sille on nyt huomattavan suuri tarve.
Empatian avulla vahvistuu tunne yhteydestä, yhteenkuuluvuudesta, jolle on erityisen suuri tarve juuri nyt.
Paimion joulumarkkinoilta ainakin itse ammensin hyviä kohtaamisia ja voimaa tuleviin päiviin. Ulkosalla järjestettävät tapahtumat ovat ymmärtääkseni siinä määrin terveysturvallisia, että niihin kannustan kaikkia nyt lähtemään. Lähimmän viikon aikana näitä Paimion kaltaisia joulutapahtumiakin on seudulla useita.
Taina Tukia
