Pitäisikö verkossa ja erityisesti sosiaalisen median kanavilla vastaantulevaan informaatioon suhtautua epäillen ja varoen, ihan riippumatta siitä, kuka tietoa tarjoaa?
Kyllä. Verkossa viestivillä ja markkinoivilla tahoilla on oma intressi ajettavanaan. Virallisillakin tahoilla on oma agenda, jonka pohjalta ne viestivät.
’On ihan ymmärrettävää, että jos pyörität yritystä, haluat viestiä yrityksen kannalta hyvistä asioista. Mediassa se kuitenkin käy vain joko maksetun ilmoittelun tai journalistisen työprosessin kautta, ja uutistyössä karsitaan pois yrityksen markkinointiviestintää.
Kunnatkin viestivät nykyisin yhä innokkaammin sosiaalisen median kanavilla, sillä siellä nekin voivat kertoa sen mitä haluavat. Eli jos ja kun päätöksentekijä raportoi vaikkapa päätöksistä, hän kertoo mitä ja miten haluaa, ja voi jättää hankalat asiat piiloon. Päätöksenteon vaikeudesta tai vaikka kuntalaisten kannalta ikävistä seurauksista harvemmin kerrotaan somekanavilla.
Medialle tapa kertoa selvästi myös huonoista uutisista ja perätä päätösten taustoja on itsestäänselvää, mutta työ on selvästi vaikeutunut. Ehkä päätöksentekijät tai viranhaltijat eivät halua niskaansa sitä kuraa, mikä päätöksistä joskus seuraa. Mukavasta on kivempaa viestiä.
Viikonlopulla kollega lähiseudulta kertoi, miten heillä kunta oli halunnut vaikuttaa lehden juttujen sisältöön ja näkökulmiin, eli ”lukea jutut ensin kunnanvirastolla”. Kun näin ei tehty, tulossa on valtuuston kokoukseen esitys vetää kunnallinen ilmoittelu pois journalistisin perustein tehtävästä paikallislehdestä.
Kyse on törkeästä painostuksesta. Se mistä viikonlopulla erityisesti hämmennyin oli, että niin moni kollega kertoi törmänneensä vastaaviin vaikutuspyrkimyksiin.
Meillä Kunnalislehden alueella ei tällaista ole ilmennyt, vaikka toki välillä joudumme perustelemaan, miksi juttua tehdään tai miksi uutisoimme ikävistäkin asioista. Täällä paikallisen median ja sen työn arvo tunnetaan ja ymmärretään.
Kaivoin ikävien fiilisten vuoksi esiin Uutismedian liiton tuoreita tutkimustuloksia. Lohdutti, että tutkimuksen mukaan ihmisten luottamus mediaan on vahvistunut. Itse asiassa jopa kolme neljästä sanoo luotettavuuden merkityksen kasvaneen omassa mediankäytössä. Hienoa, että luotettavuuden merkitys on kasvanut myös 15-24-vuotiaiden keskuudessa.
Suomalaisista 37 prosenttia ilmoittaa kuitenkin, että ei tilaa tai osta sanomalehtiä, koska löytää tarvitsemansa uutiset ilmaiseksi verkosta. Se on kipeä asia meillekin, jotka teemme tilattavaa lehteä ja koemme, että työllämme pitää olla arvoa. Onneksi entistä harvempi uskoo saavansa tarvitsemansa luotettavat uutiset ilmaiseksi. Sosiaalista mediaa pitää yleissivistyksen kannalta tärkeänä vain 15 prosenttia suomalaisista.
Toivottavasti sinäkin lukijani muistat, että toimittajan työllä on arvonsa ja hintansa. Se on luotettavuuden hinta.
Taina Tukia
