Kaikessa lyhykäisyydessään reilun vuoden päästä aloittavat hyvinvointialueet saavat vastuulleen sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisen.
–Vaaleissa kysymys on siitä, miten ja missä nämä palvelut tullaan järjestämään, paimiolainen Sari Mäkiö (vihr) summaa.
Käytännössä pikkupaikkakunnissa ollaan huolestuneita siitä, missä määrin palvelut tulevat säilymään omalla kylällä, vai keskitetäänkö kaikki Varsinais-Suomessa Turkuun.
–On olemassa todellinen pelko siitä, että pienten ja syrjäisempien paikkakuntien palvelut tulevat heikkenemään, paimiolainen Jukka Hongisto (kok) sanoo.
Toisaalta esimerkiksi Sauvossa on kohtalaisen uusi terveyskeskus ja vuonna 2005 käyttöön otettu vanhusten palvelukeskus. Tällaiset asiat voivat painaa vaakakupissa, koska hyvinvointialueen ei tarvitsisi ainakaan heti tehdä isoja investointeja.
–Meillä on hyviä rakennuksia periferiassakin, Sari Rannikko (sd) toteaa.
Mistä rahat?
Samalla kun kuntien vastuut vähenevät rahassa mitattuna vähintään puolella, pienenee tietysti myös tulopuoli. Kunnallisveroprosentti putoaa Kuntaliiton ennusteen mukaan siten, että se olisi vuonna 2023 Paimiossa 8,36, Sauvossa 9,11 ja Kaarinassa 7,36 prosenttia. Raha hyvinvointialueille kiertää valtion kautta, joka kerää sitä varten melkoisesti aiempaa enemmän veroja.
–Teemme nyt paljon töitä sen eteen, ettei kenenkään kokonaisverotus tulisi kasvamaan, sauvolainen kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk) toteaa.
Hän muistuttaa, että verotuksen on jäätävä valtion hoidettavaksi, koska maassa on laajoja alueita, joissa veropohja heikkenee, mutta palveluntarve kuitenkin voimakkaasti kasvaa, ja nämä alueet jäisivät yhdenvertaisuuden näkökulmasta muiden jalkoihin.
Kaiken kaikkiaan hyvinvointialueet tulevat hallinnoimaan yli 20 miljardin veropottia. Tästä ”vain” puolisen miljardia menee pelastustoimen pyörittämiseen. Hyvinvointialueet tulevat olemaan myös merkittäviä työllistäjiä, kun sen vastuualoilla nyt kunnissa työskentelevät ihmiset siirtyvät uusien alueiden palkkalistoille. Kaikkiaan lähes puolet kuntien työntekijöistä siirtyy hyvinvointialueille, jotka vuokraavat kunnilta myös valtavan määrän infraa käyttöönsä.
–Uudistuksella ei oikeastaan haeta säästöjä vaan kustannusten kasvun loiventamista. Menot tulevat joka tapauksessa kasvamaan, kun suuret ikäluokat rupeavat oikein todella sairastamaan ja tarvitsevat hoitopaikkoja. Toivottavasti tämän järjestelmän kanssa nyt onnistutaan siinä, että kaikille riittää hoivaa, eivätkä kulut kuitenkaan karkaa aivan käsistä, Hongisto (kok) selittää.
Hyvinvointialueiden pitäisi suunnitelmien mukaan vähentää kuluja esimerkiksi karsimalla päällekkäisyyksiä ja lisäämällä synergiaetuja.
–Esimerkiksi Turkuun erikoissairaanhoitoon menee paljon asiakkaita, jotka voitaisiin hoitaa lähempänä. Se vaatisi vain resursointia perusterveydenhoidon puolelle. Toivotaan, että hyvinvointialueessa nähtäisiin asian koko laajuus ja se, miten ja missä ihmisiä olisi järkevää hoitaa, Rannikko sanoo.
Digitalisaatio tulee toivottavasti myös helpottamaan palvelujen saamista syrjäkylille saakka. Esimerkiksi lääkäripalveluita pystytään yhä useammin tuottamaan etäyhteyksillä.
Toisaalta jotkut pelkäävät hyvinvointialueiden vain lisäävän byrokratiaa.
–Verotus tässä vähän hirvittää, ja se, mihin rahat lopulta menevät. Luodaanko tässä valtava hallintokoneisto ja byrokratiaan vain lisää ja lisää ihmisiä? Silvia Koski (ps) kysyy.
–Byrokratia on nyt jo todella raskas, joten vaikea uskoa, että se kasvaisi edelleen, Mäkiö arvelee.
Onko kaikki
Piispanristin jälkeen periferiaa?Mutta onko paimiolaisilla ja sauvolaisilla mahdollisuuksia hyvinvointialueen valtuustoon?
–Keskuskaupungit tulevat imuroimaan suurimman osan paikoista, Paimiosta tai Sauvosta voi olla haastavaa mennä läpi. En usko, että tästäkään pöydästä kovin montaa tullaan valitsemaan, Kimmo Jalonen (kd) pahoittelee.
Tomi Nieminen (vas) toisaalta painottaa, että voi olla pikkupaikkakuntien edustukselle ensiarvoisen tärkeää, tuleeko aluevaltuustoon lautakunta- vai valiokuntamalli. Valiokuntamallissa kaikkien jaoston jäsenten tulisi olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja, mutta lautakuntamallissa tällaista rajoitusta ei olisi.
–Lautakuntamallin saaminen läpi mahdollistaisi sen, että meiltä täältä pienemmistäkin kunnista voisi päästä helpommin vaikuttamaan sinne, missä raaka pohjatyö päätöksille oikeasti tehdään, Nieminen selittää.
–Toisaalta on osittain ehkä vähän turha pelko, ettei pieneltä paikkakunnalta voisi millään päästä läpi. Suhteellinen vaalitapa mahdollistaa sen, että jos puolueella menee hyvin, voi melko pienelläkin äänimäärällä päästä valtuustoon, Hongisto lisää.
Ehkä liian
samanlaisiaKaikki puolueet tuntuvat olevan hyvinvointialueen vastuulle siirtyvistä asioista hyvin pitkälle samaa mieltä. Se ei oikeastaan ole yllättävää, koska aluevaaleilla valittavat edustajat tulevat operoimaan paljon kapeammalla sektorilla kuin esimerkiksi kunnanvaltuutetut tai kansanedustajat. Eroja voi olla siksi vaikeampi tehdä.
–On kiinnostava kysymys, että kokevatko ihmiset puolueiden erottuvan tarpeeksi toisistaan. Kaikki me puhumme siitä, että palvelujen pitää olla lähellä, niiden pitää olla laadukkaita, hoitajamitoituksen pitää olla oikea ja ihmisten pitäisi päästä oikea-aikaisesti hoitoon. Näen tässä riskinä sen, että äänestäjät kokevat puolueet yhdeksi ja samaksi massaksi, Nieminen pohtii.
Aluevaalikampanjoissa tullaan varmasti korostamaan eri puolueiden osalta myös asioita, joista ei hyvinvointialueilla edes päätetä. Ideologiset seikat tulevat ehkä korostumaan, ja varsinkin loppumetreillä yritetään väkisin tehdä eroja muihin puolueisiin.
–Varmasti puolueiden yleispolitiikka tulee nousemaan esiin. Voi myös pohtia, haetaanko näistä vaaleista signaaleja vuoden 2023 eduskuntavaaleihin, Koski toteaa.
–Tuskin nämä kuitenkaan kovin repivät vaalit tulevat olemaan. Joulun aikana ei esimerkiksi ole kovin mielekästä käydä kampanjaa, Kiviranta toteaa.
Ajankohta onkin erikoinen. Aluevaalilautakunnat vahvistavat ehdokasasettelun ja ehdokkaat saavat numeronsa jouluaatonaattona, ja joulunpyhät menevät siis flaijereita painaessa. Jatkossa aluevaalit järjestetään samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.
Aluevaaleille ei ole povattu valtakunnallisesti kovinkaan mairittelevaa äänestysprosenttia, ja Paimion ja Sauvon ehdokkaat uskovat, ettei iso osa äänestäjistä vielä oikein käsitä, miten isoista asioista vaaleissa on oikeasti kyse. Koronapandemia ja esimerkiksi Puolan tilanne voivat myös viedä ihmisten huomiota muualle.
–On myös median tehtävä välittää tietoa ihmisille, Kiviranta toteaa.
–Toivottavasti äänestäjät yllättäisivät, ja prosenttiluku alkaisi vaikka vitosella, Jalonen rohkaisee.
