Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvisen leikkisä heitto puheensa alkajaisiksi sai hymähdysaallon kiertämään Paimion poistotekstiilien kierrätyslaitoksen avajaisissa: Kun Glasgow’ssa puhutaan, Paimiossa tehdään.
Vaikka kommentti kuulostaa aavistuksen kotiin päin vetämiseltä, on lauseessa myös totuuden siemen. Sillä välin kun YK:n ilmastokokousta on siirretty läpi korona-ajan ja neuvottelupöytiin päästiin syksyn 2020 sijaan vasta syksyllä 2021, on noin 11 000 asukkaan Paimioon kohonnut kahden jalkapallokentän kokoinen poistotekstiilien kierrättämiseen erikoistunut laitos.
Eikä keskustelu YK:n ilmastokokouksessa Skotlannin Glasgow’ssa ole edennyt monen toivomien maalien mukaisesti. Sekä Kiinan johtaja Xi Jinping että Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistuivat kokoukseen vain videolinkin välityksellä. Intian pääministeri sentään on ollut paikalla, joskin ilmoitti jo etukäteen, ettei maa sitoudu siltä toivottuun hiilineutraliustavoitteeseen.
On huomioitavaa, että Kiina on hiilidioksidipäätöissä mitattuna ylivoimainen maailman ykkönen, ja myös Intia sekä Venäjä löytyvät samaisen listan kärkiviisikosta. Ei kovin paljon puhetta, mutta vielä vähemmän tekoja.
Paimion poistotekstiilien kierrätykseen erikoistuneen laitoksen avajaisissa sen sijaan puhetta riitti myös tekojen päälle. Toinen toistaan mairittelevimpia puheenvuoroja siitä, miten Paimio näyttää koko Suomelle ja kenties jopa koko Euroopalle suuntaa tekstiilien kierrätyksessä. Samalla kun puheenvuoroja kuunteli, kävi yhä selvemmäksi, että vaikka tämän kokoluokan laitoksen nouseminen Paimioon on valtavan hieno asia ja edistysaskel koko Suomelle, ei hanskoja voi vielä ripustaa taukotilan naulaan.
Paimiossa operoivat LSJH ja Rester Oy ovat nyt sen pääjoukon keulilla, joka kirii kohti EU:n kierrätys- ja päästötavoitteiden maalia. Kilpailu on kovaa, sillä poistotekstiilien kierrätyksessä arvioidaan olevan tarjolla jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja tulevaisuudessa. Paimioon nyt saatu siitä kakusta hieman toistakymmentä työpaikkaa ja varovaisten arvioiden mukaan tuo määrä voi kohota lähivuosina ”muutamilla kymmenillä”. Enempäänkin varmasti olisi rahkeita, jos vain logistiikka Paimion suuntaan saadaan pelaamaan ja kierrätystekstiilit osoittavat toimivuutensa mahdollisimman monenlaisena jalosteena.
Tontteja ja sijainniltaan hyvää kasvutilaa Paimio kykenee tarjoamaan nykyisestä Green Field Hubista riittävästi vaikka kymmeneen eri tuotanto- ja jalostuslaitokseen satoine työpaikkoineen. Aika näyttää, pysyykö Paimio tulevien vuosien kilpajuoksussa kärjen mukana loppusuoralle asti.
Jan Sundman
