Ilmassa oli tiistaina todellakin suuren avajaisjuhlan tuntua, jolloin vietettiin Paimion poistotekstiilejä kierrätyskuiduksi jalostavan tehtaan avajaisia. Paikalla kierteli toistakymmentä eri mediaa, Paimion kaupungin päättäjiä, tehtaan yhteistyökumppaneita sekä tietysti päätähtien, eli Rester Oy:n ja Lounais-Suomen Jätehuollon väkeä. Hallissa vilisi toista sataa ihmistä, ja avajaispuheissa katseita luotiin kohti kierrätyksen kaunista tulevaisuutta.
Siihen tulevaisuuteen Paimiolle maalailtiin koko Pohjois-Euroopan ensimmäisen poistotekstiilien kierrätykseen erikoistuneen tehtaan myötä erittäinkin isoa roolia.
– Meillä on ainakin mielenkiintoa laajentaa toimintaamme täällä tulevaisuudessa. Ensimmäinen askel on ottaa tämä koko tuotantotila käyttöön siinä vaiheessa, kun LSJH siirtää oman toimintansa Turkuun lähivuosina, muotoili yritysten poistotekstiilien kierrätykseen erikoistuneen Rester Oy:n toimitusjohtaja Outi Luukko.
Kahden toimijan yhteistyötä
Vaikka tunnelma oli molemmin puolin hallia tiistaina hyvin iloinen, oli LSJH:n ja Resterin medialle ja yhteistyökumppaneille välittämä viesti Paimion suhteen selkeä: LSJH on täällä ainakin toistaiseksi vain pilotoimassa poistotekstiilien kierrätysmalleja Turkuun nousevaa suurtehdasta varten, kun taas Resterillä on Paimiota varten huomattavasti kauaskantoisempia suunnitelmia.
Siitä huolimatta kumpikin toimija hyötyy tällä hetkellä Resterin omistamassa hallissa toisistaan.
– Se on ollut merkille pantavaa, miten hyvää yhteistyö on alusta asti ollut. Ja yhteisellä asialla tässä ollaankin tekemässä Suomesta poistotekstiilien kierrätyksen kärkimaata Euroopassa, iloitsi LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.
LSJH työllistää tällä hetkellä vuokraamassa hallipuoliskollaan neljä työntekijää, kun taas Resterin puolella työntekijöitä on yhdeksän. Siinä vaiheessa kun Rester saa koko hallitilan käyttöönsä, nousee työntekijämäärä noin 20:een.
– Asiakassopimuksia on jo tehty ja parhaillaan neuvotellaan lisäsopimuksista. Kiinnostusta poistotekstiilien kierrätykseen on selvästi, ja jos kaikki menee niin kuin toivomme, on ihan realistista ajatella, että laajemme toimintaa Paimiossa entisestään. Kyllä silloin puhutaan ainakin kymmenistä lisätyöpaikoista, Luukko sanoo.
Tekstiilikuidusta eristeeksi?
LSJH:n puolella linjastot leikkaavat ensin tekstiilijätteen pienemmiksi suikaleiksi ja repivät sitten sen kuituja auki monipolvisessa prosessissa. Lopputuloksena on paali avattua kuitua, jota toimitetaan yrityksille jatkojalostettavaksi. Siitä voi syntyä vaikkapa lankaa tai kuitukangasta, tai akustiikkalevyjä.
– Mahdollisuuksia on varmasti monia, ja niitä selvitetään koko ajan. Kuitupaaleista voi hyvin muovata tulevaisuudessa myös eristemateriaaleja rakennuksiin, LSJH:n prosessivastaava Conny Gabrielsson sanoo.
Resterin puolella taas tekstiilijätteestä saadaan monivaiheisella prosessilla aikaan jopa suoraan sellaista kuitua, josta pystytään valmistamaan uusiovaatteita. Siinä missä LSJH jalostaa kotitalouksien poistovaatteita, asioi Rester yritysten kanssa. Se tarkoittaa, että Rester muovaa kuituja esimerkiksi Lindströmin käsipyyhkeistä, hotellien lakanoista tai sairaalahenkilöstön työvaatteista.
Idea on se, että vanha tuote muuntuu prosessissa uudeksi käyttökelpoiseksi tuotteeksi.
Ministeri korosti Paimion roolia
Avajaistilaisuudessa juhlapuheen pitänyt ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen muistutti, miten iso asia Paimion tekstiilien kierrätyslaitoksen avaaminen on valtakunnallisesti. Kierrätyksen piiriin on arvioitu syntyvän jopa 30 000 uutta työpaikkaa EU-alueelle, ja Suomi halajaa tuosta työntekijäkakusta isoa palaa.
– Tekstiilijätteen kierrättäminen tulee EU:ssa pakolliseksi vuonna 2025, joten olemme hyvin etupainotteisesti liikkeellä, kun kerääminen alkaa täällä jo 2023. Uskon, että tästä on valtava etu siinä vaiheessa, kun niiden arviolta jopa 30 000 uuden työpaikan sijaintia aletaan miettiä. Se, että saamme tällaisen laitoksen avattua jo nyt, on valtavan iso asia, Mikkonen iloitsi.
Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki kuunteli keskustelua hymynkare suunpielissään. Kovin odotuksin Paimioon noussut laitos on osoittautumassa sellaiseksi piristysruiskeeksi koko teollisuusalueelle, mitä kaupungissa kaivattiin.
– Ajatukset kuulostavat juuri siltä, mitä odotimmekin. Puheet lisätyöpaikoista ja kasvuajatuksista ovat totta kai iloisia uutisia tulevaisuutta ajatellen, Jussinmäki muotoili.
Tekstiilien kierrätystä
- Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja muut Suomen jätelaitokset luovat yhdessä poistotekstiilin valtakunnallista keräysverkostoa. Tänä vuonna keräyksen piirissä on jo 10 jätelaitosta, joiden alueella asuu 3,2 miljoonaa suomalaista.
- Jätelain mukaan kuntien on aloitettava poistotekstiilin erilliskeräys vuonna 2023. Poistotekstiilillä tarkoitetaan alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa kelpaamatonta tekstiilijätettä.
- LSJH:n on tarkoitus avata Turun seudulle tekstiilien kierrätyslaitos, joka käsittelee koko Suomen tekstiilijätteen.
- Nyt avattu Paimion poistotekstiilien kiertotalouslaitos on pilottihanke, jolla haetaan kokemusta ja näkemystä täysimittaista laitosta varten.
- Paimion laitoksessa pyörii kaksi linjastoa. Yhdellä Rester Oy tuottaa uudelleen käytettävää kuitua yritysten poistotekstiileistä, toisella LSJH jalostaa kierrätyskuitua Suomen kotitalouksien poistotekstiileistä.
- Paimion poistotekstiilien kiertotalouslaitoksen on rakennuttanut Rester Oy ja LSJH on tiloissa vuokralla.Lähde: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy
Ministeri Mikkonen yöpyi Parantolassa
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen saapui Paimion poistotekstiilien kierrätyslaitoksen avajaisiin suoraan Paimion Parantolasta. Mikkonen oli yöpynyt Alvar Aallon suunnittelemassa entisessä tuberkuloosisairaalassa edeltävän yön, ja kehui sekä rakennusta että sen ympäristöä.
– Sitä pitäisi markkinoida vielä laajemmin valtakunnallisesti. Rakennus itsessään on aivan uskomattoman kaunis, mutta myös parantolan ympäristö on todella rauhoittava ja seesteinen.
Viime aikoina on ollut paljon puhetta siitä, minkälaisia toimintoja ja palveluja parantolassa pitäisi tulevaisuudessa järjestää. Ministeri Mikkonen näkee yhtenä vaihtoehtona markkinoida parantolaa nimenomaan rauhoittumisen kautta.
– Koska tila ja ympäristö on jo itsessään niin rauhoittava, voisi sitä jalostaa vielä pidemmälle. Joka tapauksessa parantolaa pitäisi nostaa vielä enemmän esiin, jotta ihmiset tiedostaisivat vielä paremmin, millainen helmi Paimiosta löytyy, Mikkonen muotoili.
