Naiset ottivat pesiksen Paimiossa omakseen – ”Liikuntatuntien traumat häviävät aika nopeasti täällä”

0
Miesten harrasteryhmän pelaajat treenaavat talvisin yhdessä naisten harrasteryhmän kanssa. Vuokko Siiskonen syöttää ja Joonas Konttila harjoittelee näppilyöntiä.

Suomen kansallislaji pesäpallo on ainakin Paimiossa kuulunut korona-ajan voittajiin. Vuonna 2015 perustettu Paimion Pesis on nimittäin kasvattanut erityisesti naisten puolella harrastajamääriään tuntuvasti kuluvan vuoden aikana. Kun vielä keväällä naisten harrastepesiksessä pelikauteen valmistautui runsaat kymmenen harrastajaa, kipusi määrä syksyn peleihin mennessä yli 30:een.

Naisten joukkueen valmennukseen kuuluva Vuokko Siiskonen näkee lajin sopeutuneen korona-ajan tiukkoihinkin ryhmäkokorajoituksiin hyvin.

– Treenit ja pelit olivat ulkona, jonka lisäksi kentällä pystyttiin hyvin pitämään etäisyyksiä. Lajia oli helppo lähteä harrastamaan, kun pelkoa kontakteista ei ollut. Toki tärkein tekijä on silti varmasti hyvä ryhmähenki – mukaan on helppo tulla, eikä aiempaa pesäpallo- tai muuta urheilutaustaa tarvita, Siiskonen miettii.

Vaikka suurin ryntäys on pesäpallon puolella tänä vuonna osunut naisten harrastepesiksen puolelle, on seura kokonaisuudessaan kasvattanut harrastajamääriä tasaisesti sekä ennen koronaa että myös sen aikana. Seuran puheenjohtaja Katja Tiittanen laskee, että harrastajamäärissä mitattuna PaiPe kolkuttelee jo 200:n rajapyykkiä.

– Välillä on ollut kausia, jolloin harrastajamäärä on pysynyt melko vakiona ja välillä sitten taas vauhdikkaampia nousukausia. Jos nousun jakaisi kuuden vuoden seuran historian ajanjaksolle niin tasaisen varmasti on koko ajan kivuttu ylöspäin, Tiittanen sanoo.

Yrityksestä PaiPeen

Paimion pesäpallotoiminta oli 2010-luvun alkuvuosina ensin Paimion Yrityksen alla omana jaostonaan. Kun harrastajamäärä kasvoi, perustivat pesäpalloaktiivit oman seuran, jolloin PaiPe sai alkunsa.

Paimiolainen Annamari Hautaviita on kuulunut naisten harrasteryhmään jo Yrityksen alkuvuosista lähtien.

– Esimerkiksi minulla ei ollut mitään muuta pesäpallotaustaa kuin yläasteen liikuntatuntipelit. Ystävä pyysi tuolloin lähtemään mukaan ja sille tielle jäin, vaikka ystävä myöhemmin pelaamisen lopettikin, Hautaviita naurahtaa.

Annamari Hautaviita on harrastanut pesäpalloa pian kymmenen vuotta. Hän siirtyi lajin pariin yleisurheilusta.

– Minulle varmaan tärkein tekijä harrastamisessa on hyvä ryhmähenki ja sellainen harrastus, jonne on viikosta toiseen kiva lähteä. Myös jokasyksyiset leidipesisturnaukset ovat jääneet mieleen. Niihin kokoontuu harrastepesisjoukkueita eri puolilta Suomea ottamaan mittaa toisistaan, hän jatkaa.

Miesten harrastepesiksessä kolmisen vuotta mukana ollut Joonas Konttila päätyi kansallispelin pariin etsiessään sopivaa lajia jalkapallon seuraajaksi.

– Loukkaantumisen takia jalkapalloa ei ollut enää mahdollista jatkaa, joten tulin kokeilemaan pesäpalloa. Se tuntui alusta asti luontevalta, hän kertoo.

Haastavinta lajissa on Konttilan mukaan vastustajan heikkouksien lukeminen. Parasta puolestaan täydellisesti onnistunut lyönti, jota seuraa onnistunut juoksukierros kentällä.

– Kunnari on totta kai se, mistä jää paras tunne. Sitä tietysti tavoitellaan aina, Konttila hymyilee.

Joonas Konttila siirtyi jalkapallosta pesäpalloon.

Yläastetraumat lakaistaan pois

Aikuisten harrasteryhmien lisäksi PaiPeen kuuluu tällä hetkellä myös neljä juniorijoukkuetta G-ikäisistä aina C-junioreihin asti. Talvisin PaiPen joukkueet harjoittelevat Paimion aikuiskoulutuskeskuksen liikuntasalissa ja kesäisin Oinilan hiekkakentällä.

– Onhan PAKK:n sali aika ahdas pesäpallon treenaamiseen, mutta kesällä Oinilan kenttä on toimiva. Vielä kun sinne saisi hiekkatekonurmen, olisivat olosuhteet oikein hyvät. Ensi keväänä tarkoituksena on päällystää kotipesä hiekkatekonurmella, mutta koko kentän päällystys vaatiikin sitten jo enemmän varoja, Tiittanen miettii.

Naisten ryhmää valmentava Siiskonen on huomannut, että monella pesäpalloon liittyy pienempi tai suurempi kouluaikainen liikuntatuntien trauma. Se hälvenee hänen mukaansa nopeasti treeneissä.

– Aika moni näkee pesäpallon sinä samana lajina liikuntatunneilta, jolloin osa ryhmästä laitettiin vain takakentälle odottamaan tunniksi palloa, jota ei koskaan tullut. Sellaiset traumat häviävät aika nopeasti täällä, Siiskonen virnistää.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments