Kivihiilestä ja muista fossiilista polttoaineista halutaan päästä energiantuotannossa eroon. Niistä on suorastaan pakko päästä eroon, jos lämpeneminen halutaan pysäyttää. Aikataulukin alkaa sen suhteen olla jo aika kireä.
Asuminen, teollisuus ja liikenne pitäisi muuttaa nopeasti toimimaan uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi perusskenaariossaan pari vuotta sitten, että sähkönkulutus nousee Suomessa vuodesta 2017 vuoteen 2050 noin 18 prosentilla. Mahtaakohan se enää riittää näihin nykysuunnitelmiin? Näin maallikosta luku tuntuu aika pieneltä, jos esimerkiksi valtaosa maantieliikenteestä muuttuu sähköllä kulkevaksi ja teollisuus siirtyy enenevästi fossiilisista polttoaineista sähköön. Tekniikka tietysti kehittyy myös siihen suuntaan, että joiltain osin sähköä kuluu vähemmän kuin vanhoilla ratkaisuilla, mutta se ei mitenkään korvaa lisätuotannon tarvetta. Toivottavasti sähköntuotantoa varten ei kuitenkaan padota enää yhtään jokea eikä hukuteta yhtään suota tekoaltaaseen.
Oma lukunsa on mullistus, joka tarvitaan sähkönjakelussa. Kuinka paljon tarvitaan uutta kaapelia sitten, kun joka huushollissa on yksi tai kaksi sähköautoa, jotka pitäisi saada ladattua kohtuullisessa ajassa? Nykyinen tekniikka on vielä sillä tasolla, että kodin lisäksi sähköauto pitäisi saada ladattua monessa muussakin paikassa.
Taajamissa voidaan tietysti kehittää tai siirtyä käyttämään jo olemassa olevaa joukkoliikennettä, mutta meitä peräkulmilla asuvia joukkoliikenne ei näillä näkymin tule palvelemaan koskaan. Juhlapuheet on kuultu jo moneen kertaan ja nyt haluaisin vähitellen tietää, miten minun pitää arkeni järjestää fossiilittomassa maailmassa.
Jari Kårlund
