Paimio
Kun Suomi syntyi, oli Paimio Suomen ensimmäisiä asutusalueita ja Postinkuja sopivan jokivarsisijaintinsa puolesta suosituimpia asumisseutuja Paimiossa.
Näillä sanoin alkaa Postinkujan, eli aina loppuvuodesta Joulukujan, pikkujoulurauhan julistus jälleen tulevana sunnuntaina. Viime vuodesta poiketen kujaa päästäneen jälleen avaamaan satapäisen yleisön silmien edessä, aivan kuten 29 kertana peräkkäin ennen korona-aikaa. Toki viime vuonnakin kuja oli auki kaikelle kansalle, joskin varsinainen pikkujoulurauhan julistus lähetettiin verkossa kujan asukkaan Jonna Kimarin lukemana.
– Se on varmaan yksi ikimuistoisimmista kokemuksistani Joulukujaan liittyen. Isäni Raino Henninen oli yksi Joulukujaperinteen alulle laittajista 30 vuotta sitten ja äitini Tarja Henninen käy edelleen katsomassa kujan avajaisia vuosittain, vaikkei täällä enää asukaan. Se oli henkilökohtaisesti iso asia, kun oli pienenä tyttönä katselemassa isääni lukemassa samaa julistusta, Kimari sanoo.
Talkoohenkeä yli piharajojen
Se joka tämän rauhan rikkoo ja pikkujoulujuhlaa jollakin laittomalla tai sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa tuomittava siihen rangaistukseen, jonka pikkujoulukujalaiset yhteisesti määräävät.
Kimari asuttaa nyt itse perheensä kanssa Postinkujalla samaa kotitaloa, jossa hän varttui 1980- ja 1990-luvuilla. Välissä Kimari ehti asua muualla liki 20 vuotta, mutta palasi runsaat pari vuotta sitten takaisin tutulle Postinkujalle. Kujalle, jossa yhteisöllisyys näkyy vuosittain myös monella muulla tavalla kuin vaikuttavana Joulukujana.
– Perheet auttavat toinen toisiaan ja paljon tehdään yhdessä talkoilla asioita. Kujalaisilla on esimerkiksi yhteisiä kahvakuulatreenejä ja miehet viettävät saunailtoja vuoroin kunkin perheen kodeissa. Yhteisöllisyydessä on paljon sellaista, jota toivoisin enemmän ihan yleisesti Suomeen ja tähän aikaan, Kimari miettii.
Joulukuja avataan tulevana sunnuntaina siis 31:tta kertaa. Koska viime vuosi oli koronan takia poikkeuksellinen, näkevät Postinkujan asukkaat tulevan pikkujoulurauhan julistuksen samalla viime vuodelta peruuntuneena 30-vuotisjuhlana.
– Totta kai sitä odottaa valtavasti, että päästään taas avaamaan kuja oikeana yleisötapahtumana. Jotenkin sitä ajattelee, että ne viime vuodeksi alun perin suunnitellut juhlat ovat nyt, Postinkujan alkupäässä asuva Roosa Simolin hymyilee.
Kansallista huomiota Paimiolle
Tällä rauhanjulistuksella haluamme avata maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen yksityisen joulukujan.
Paimion Joulukuja on saanut vuosien saatossa välillä isoakin huomiota. Parhaimmillaan kujan avaamista on ollut paikan päällä seuraamassa isojen medioiden lisäksi jopa 500 ihmistä. Ihan vastaaviin lukemiin Postinkujalla lapsuusvuosina ja nykyisin perheensä kanssa asuva Anton Simolin ei usko, mutta useampaan sataan kuitenkin.
– Korona on aiheuttanut vähän jännitystä taas syksyn aikana, mutta nyt voi olla aika luottavainen, että Joulukuja saadaan avattua yleisötilaisuutena. Meillä on tavanomaisesta yhdestä poiketen kaksi glögi- ja piparipistettä, jotta ruuhkia ei pääsisi syntymään. Eiköhän ulkona muutenkin ole hyvin väljästi tilaa, vaikka ihmisiä tulisikin paikalle useampi sata, hän uskoo.
Simolinin mukaan Joulukatua on jälleen päivitetty muutamilla lisävaloilla ja myös Paimion kaupungin logo on aiempaa paremmin esillä. Lisäksi yhteistyökumppaneiden taulu on valaistu aiempaa näyttävämmin. Myös Postinkudan asukkaista ja erityisesti lapsista koostuva kuoro esiintyy avajaisissa.
Kaupallisesta tapahtumasta ei silti ole tänäkään vuonna kyse.
– Ne ajatukset torpataan yleensä kujan asukkaiden kesken aika äkkiä. Ja niinhän sen pitää ollakin, Simolin naurahtaa.
Turun vanavedessä
Lähinaapurimme Turku alkoi julistaa kaupunkilaisille joulurauhaa, niinpä meille paimiolaisille lankeaa luonnollisesti oikeus julistaa pikkujoulurauha ja täten kehoitamme jokaista kuntalaista sitä noudattamaan.
Joulukatu on ollut heti alkutaipaleestaan vuodesta 1991 lähtien nimenomaan Postinkujan asukkaiden juttu. Vaikka alkuperäisistä kujan asukkaista mukana on enää kourallinen, pysyy traditio vahvasti yllä vuodesta toiseen.
– Vaikea sen tarkemmin sanoa, mistä jatkuvuus johtuu. Se on jotenkin niin itsestään selvää, että asioita tehdään naapureiden kesken yhdessä ja yksi yhteistyön kohokohta on vuosittain Joulukujan rakentaminen. Pikkujoulurauhan julistamisen jälkeen itselle tulee ainakin todella jouluinen olo. Siitä joulunaika starttaa ikään kuin itsestään, Jonna Kimari miettii.
Näillä sanoilla toivotetaan kaikille rauhallista joulunalusaikaa. Och samma på svenska.
Tekstin kursivoidut kohdat ovat otteita Joulukadun pikkujoulurauhan julistuksesta, joka kuullaan kokonaisuudessaan Postinkujalla ensi sunnuntaina kello 17 alkaen jo 31:tta kertaa.
