Pääkirjoitus: Taide tavaksi, kiusaamiselle kyytiä

0

Paimion kaupunginhallitus antoi joulun alla fiksun ja sivistyneen lausunnon Varsinais-Suomen julkisen taiteen ohjelmasta. Paimion kanta on tiivistetysti se, että taiteeseen kannattaa panostaa myös rahallisesti, esimerkiksi rakennushankkeiden budjetoinneissa.

Taiteeseen satsaaminen maksaa itsensä takaisin. Muun muassa hyvinvointina: tyytyväisyyden ja hyvän olon tunteina. Siitä on olemassa jokseenkin kiistatonta tutkimustietoa.

”Minimitavoitteena Paimiossa tulisi olla, että jokaisen hankkeen kohdalla päätetään jo hankesuunnitelmavaiheessa, sisältyykö hankebudjettiin taidehankinta”, toteaa kaupunginhallitus Varsinais-Suomen julkisen taiteen ohjelmasta antamassaan lausunnossa.

Ainoa seikka, mikä Paimion lausunnossa ihmetyttää, on näkemys, että taidetta vastaanottavan yhteisön osallistaminen julkisen taiteen hankintojen valmisteluun on huomioitava, etteivät taideteokset aiheuttaisi kummastusta tai ongelmia.

”Julkisen taiteen yksittäiset teokset tai toteutustavat voivat aiheuttaa kritiikkiä”, todetaan Paimion lausunnossa hiukan huolestunein äänenpainoin.

Mitä kummaa? Taiteen tehtävänä ei ole toistaa yleisesti hyväksyttyjä konventioita, vaan tuoda esille uutta ja innostavaa. Samalla usein myös hätkähdyttävää..

Jos rahvaan parista sattumanvaraisesti valikoituneet henkilöt valjastetaan taideteosten ennakko-sensoreiksi, voidaan koko taiteen käsite saman tien yliviivata ja unohtaa.

Ollakseen taidetta, taiteen kuuluu olla aikaansa edellä ja vain osittain aikalaistensa saavutettavissa. Merkittävien taideteosten arvo paljastuu monesti kokonaisuudessaan vasta ajan myötä.

”Elinaikanaan väärin ymmärretty taiteilija” ei siis ole myytti, vaan vallitsevaa todellisuutta.

Paimion kaupunginhallituksen esityslistalla oli myös valtuustoaloite kouluväkivaltaa vastaa. Aloitteessa toivottiin niin sanotun Etelä-Karjalan mallin käyttöön ottamista lainvastaisiin tekoihin puuttumiseksi kouluissa. Päätöksenä oli, että ”ei aihetta toimenpiteisiin”.

Jos olisin koulukiusatun lapsen vanhempi, niin saattaisin olla hiukan ärsyyntynyt lautakunnan ja hallituksen ”kaikki hyvin” ja ”hommat hoidossa” -asenteesta.

Ei ole syytä kyseenalaistaa Paimion käytäntöjä tai päätöksentekoa, mutta ehkä joku pieni ripaus Etelä-Karjalan mallista olisi kuitenkin ollut sovellettavissa Paimionkin oloihin. Ilman, että nykyinen raudanlujaksi vakuutettu strategia olisi murtunut. Tai edes säröytynyt.

Koulukiusaamisen kohdalla asiat eivät ole absoluuttisen hyvin yhdessäkään Suomen kunnassa.

PERTTU HEMMINKI

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments