Ehtookonnun hyvinvointikortteli -hanke on pääsemässä maaliinsa syksyllä 2023, jolloin kolmannen uuden senioritalon pitäisi olla valmiina. Paltanpuiston palvelukeskuksen viereen Paimioon nousevaan taloon on tulossa yhteensä 36 asuntoa, joista 18 on välimuotoista erillisasuntoa.
Sen lisäksi rakennukseen tulee kahdeksan välimuotoista asuntoa kahteen pienryhmäkotiin, kymmenen lyhytaikaishoitopaikkaa, kotihoidon toimistotilat ja yhteistiloja. Tiloissa korostuu yhteisöllisyys, esteettömyys ja muistiystävällisyys.
– Vielä on vähän vaarallista spekuloida aikataululla sen tarkemmin, kun olemme vasta loppuvuodessa 2021. Mutta jos kaikki menee hyvin ja rahoitus rakennukselle järjestyy, on syksy 2023 realistinen aikataulu päästä muuttamaan uuteen taloon, sanoo Paimion kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen .
Pöyhönen uskoo, että Ehtookonnun hyvinvointikorttelin viimeistelevä uudisrakennus tuo kaivattua helpotusta tulevaisuudessa yhä kasvavaan avustetun tai osittain avustetun asumisen tarpeeseen. Lisäksi se helpottaa asumisen muovaamista juuri sellaiseksi, jollaista ikäihminen tarvitsee.
– Ihmisillä on yksilölliset tarpeet, joten kaikki asunnotkaan eivät voi olla samanlaisia. On selvää, että asumisen tarpeet muuttuvat tulevaisuudessa ja siihen tarpeeseen uudistukset ovat välttämättömiä. Paine vanhuspalveluissa kasvaa koko ajan, Pöyhönen muistuttaa.
Ideapajoista mallia tulevaan
Tämän syksyn aikana on kerätty ikäihmisten kokemuksia ja ajatuksia kotona pärjäämisestä sekä asumistarpeista. Tavoitteena on ollut saada ideoita, miten ikä- ja muistiystävällistä asumista voidaan kaupungissa tulevina vuosina kehittää.
Ideapajoissa on ollut mukana myös vanhuspalveluiden henkilökuntaa ja kolmannen sektorin toimijoita ja päättäjiä. Keskustelujen pohjalta voi sanoa, että paimiolaiset ikäihmiset kaipaavat ennen kaikkea sosiaalisia kontakteja elämäänsä. Myös psyykkisen hyvinvoinnin ja itsenäistä elämää tukevan toimintakyvyn ja terveyden ylläpito koettiin tärkeiksi.
– Syksyn aikana on kerätty ideoita ja ajatuksia siitä, miten kotona pärjäämistä voidaan tukea ja ennakoida. On ollut tärkeää, työpajoihin on saatu sekä ikäihmisiä, vanhustenhuollon työntekijöitä että myös päättäjiä kaupungin puolelta, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi, sanoo hanketyöntekijä Heidi Kervinen .
Eikä syksy ole ollut pelkkää ideointia ja tulevaisuuden suunnittelua. Myös konkretiaa on saatu, josta osoituksena joulukuussa järjestetty Korttelijoulu-tapahtuma. Tuolloin joulutapahtumia vietiin eri puolille ikäihmisten asuintalojen pihamaille, jotta kaikkien olisi mahdollista osallistua.
– Se sai paljon hyvää palautetta ja kiitoksia. Se oli varmasti juuri sellaista sosiaalista kanssakäymistä, jota varsinkin korona-aikana on kaivattu, Kervinen miettii.
Liki 2 miljoonan euron hanke
Paimion kaupunginvaltuusto päätti viime lokakuussa sitoutua siihen, että Paimion kaupunki osallistuu Ehtookonnun hyvinvointikortteliin nousevan uuden asuinrakennuksen kustannuksiin. Paimio vastaa Paimion Palvelukeskussäätiön vetämän hankkeen rahoituksesta noin yhden neljänneksen osalta, jolloin kyseeseen tulee todennäköisesti lainatakaus Palvelukeskussäätiön ottamalle 1,6–2,0 miljoonan euron suuruiselle lainalle.
Hankkeen päärahoittaja on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Ehtookonnun rivitalot ovat huonokuntoisia ja osa niistä joudutaan purkamaan uudisrakennuksen alta.
Vaikka uudisrakennus helpottaakin paimiolaisten ikäihmisten asumishaasteita 2020-luvulla, ei ikä- ja muistiystävällisen asumisen kehittäminen rajoitu pelkästään yhteen uuteen asuinrakennukseen. Hanketyöntekijä Kervisen mukaan Korttelijoulun tapaiset tapahtumat tulevat varmasti yleistymään tulevina vuosina saadun palautteen perusteella.
– Sosiaalinen osallisuus ja suhteet muihin ihmisiin nousevat keskusteluissa ykköstoiveina esiin. Korona-aika on jättänyt monen ikäihmisen sosiaaliset kontaktit aivan minimiin, Kervinen harmittelee ja jatkaa:
– Hankkeen myötä Paimiossa on nyt mahdollisuus yhdessä etsiä ratkaisuja siihen, miten erityisesti kodin piirissä enemmän viihtyvä ikäihminen saa ylläpidettyä sosiaalisia suhteita ja sellaisen toimintakyvyn, joka mahdollistaa mielekkään ja turvallisen arjen. Tulevaisuudessa yhteisöllisesti toteutettujen toimintojen ja teknologian rooli tulee kasvamaan kotona pärjäämisen tukemisessa. Olennaista on löytää mielekäs tasapaino erilaisten mahdollisuuksien välillä, ja se löytyy asioita moninäkökulmaisesti ja yhdessä ratkoen.
