SAUVO
Harva meistä voi sanoa olleensa samassa tilaisuudessa kuin Paavi Franciscus. 35-vuotias sauvolainen Elina Järvinen osallistui lokakuussa virtuaalisesti järjestettyyn World Food Forumiin, jossa osallisena oli Paavin lisäksi muun muassa Costa Rican presidentti Carlos Alvarado Quesada ja Espanjan kuningatar Letizia. World Food Forum on maailmanlaajuinen yhteisö, jonka tavoitteena on yhdistää sekä osallistaa nuoria ja politiikan tekijöitä. Yhteisö haluaa organisaatioita ympäri maailman yhteistyöhön, jolla saadaan muutoksia aikaan maatalouselintarvikejärjestelmässä sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Sain kunnian olla mukana edustamassa nykyistä opinahjoani Hämeenlinnan ammattikorkeakoulua HAMKia sekä Suomea Suomen delegaatiossa. Tuntui etuoikeudelta päästä osalliseksi noin kovaan ja vaikutusvaltaiseen sakkiin. Minulla on vankka näkemys ja kokemus maatalous- ja puutarhapuolelta ja ruuantuotanto puhuttaa paljon, Järvinen sanoo.
Maaliskuussa kaksi vuotta täyttävän Wilhelm -pojan äiti on opiskellut agrologiksi Mustialassa sekä hortonomiksi Lepaalla. Tällä hetkellä hän suorittaa samaiseen opinahjoon luonnonvara-alan ylempää AMK-tutkintoa.
– Välillä on aikatauluttamista, mutta opiskelu sujuu hyvin pikkumiehen kanssa. Mieheni tuuraa välillä, jos täytyy olla luennolla.
Erityisen kiinnostavaa opinnoissa ovat olleet kestävän kehityksen näkökulmat ja digitalisaatio.
– Digitalisaatio tulee muokkaamaan ruuantuotantoa ja maanviljelyä tulevaisuudessa. Esimerkiksi pellot saadaan yhä paremmin täsmäviljelyyn, eikä koneet tarvitse enää kuskeja.
Oikeudenmukaisuutta tuotantoketkuihin
Parhaillaan Järvinen työstää opinnäytetyötä, jossa tutkii kaakaon tuotantoketkun oikeudenmukaisuutta ghanalaisen viljelijän näkökulmasta.
– HAMKissa on erilaisia kehityshankkeita ja projekteja, josta tämäkin idea tuli. Eräs suomalainen firma, joka valmistaa suklaata haluaa parantaa tuotantoketjunsa oikeudenmukaisuutta. Aihe on haastava, sillä kun puhutaan Afrikasta, tarkastelemme sitä länsimaisesta näkökulmasta. Paikallisen näkökulman näkeminen on hyvin vaikeaa, samoin kaakaon jäljitettävyys, mutta yritän tutkia miten asioihin voisi vaikuttaa. Teen yhteistyötä muun muassa ghanalaisen yliopiston kanssa, mutta tutkimukseni on vasta hyvin alussa.
Järvinen huomauttaa, että maatalouden sivuvirrat voitaisiin myös hyödyntää kaakaon viljelyssä.
– Kaakaon muista osista voi tehdä biohiiltä. Se olisi yksi tapa saada lisätuottoa viljelijälle. Suomessa sivuvirtojen hyödyntäminen on alkanut vasta kiinnostaa ja se toivottavasti tulevaisuudessa lisääntyy. Esimerkiksi biokaasu olisi yksi vaihtoehto.
Yritysten yhteiskuntavastuu tulee olemaan tulevaisuudessa keskeisempiä kysymyksiä. Niistä puhutaan paljon nytkin, mutta vastataanko kysymyksiin ennen kuin kuluttajat osaavat sitä vaatia.
– Kuluttajilla on tässä iso vastuu jo nyt, mutta lisää pontta tuo YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030. Se tähtää kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Metsäkato, biodiversiteettikato, ilmastokriisi tai työhyvinvointi koskettaa meitä kaikkia, mutta ehkä näihin asioihin herätään vasta pikkuhiljaa.
Tutkimus- ja kehitystyö kiinnostaa
Järvinen on kotoisin Hangosta, eikä hänellä ollut maaseututaustaa sen enempää mitä hevostalleilta tuli nuorena ammennettua. Maatalous on kuitenkin nuoresta saakka kiinnostanut, vaikka vaatetusalan artesaanin paperit ensin kädessä olivatkin.
– Vaatetusala ei ole koskaan ollut leipätyötäni, sillä maaseutu on aina jollain tavalla kiinnostanut. Asuin pääkaupukiseudulla, kun pääsin opiskelmaan Mustialaan ja sillä tiellä olen vieläkin. Sauvoon tulin miehen perässä kymmenisen vuotta sitten ja vaikka sielunmaisema Hangossa onkin, ei Sauvon maisemat siitä paljon kalpene.
Järvinen on työskennellyt aiemmin kaupan alalla marjanviljelijöiden parissa, mutta tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä avoimena.
– Tekisin mielelläni jonkinlaista tutkimusta ja kehitystä, sillä siihen minulla on sisäsyntyinen tarve. On kliseistä sanoa, mutta maailman parantaminen kiinnostaa ja haluaisin olla muuttamassa epäkohtia. World Food Forumissa nousi hyvin esiin huutava tarve kestävän maatalouden ja ruokaketjun uusille ratkaisuille. Keskustelua päätöksentekijöiden ja toimijoiden välillä tarvitaan kipeästi.
Nuoret yritysmaailman voimavara
Järvisellä on paljon painavaa sanottavaa maaseudun kehittämisestä. Hän on nähnyt paljon tuttavapiirissään nuoria viljelijöitä, joilla on valtava halu päästä kehittämään kotitilaansa, mutta jarruna on usein vanhempi sukupolvi.
– Se on ihan globaali ongelma, että maaseudulla väki harmaantuu ja nuorten mukana kaupunkeihin karkaa idearikkkaus, kehitys ja tulevaisuuden toivo. Olen nähnyt paljon maatiloilla sitä, että iäkkäämmät kokevat luopumisen tuskaa ja nuoret turhautuvat kun eivät pääse näyttämään osaamistaan ja toteuttamaan unelmiaan.
Järvinen toivoo, että nuoret nähtäisiin voimavarana yritysmaailmassa.
– World Food Foorumin jälkeen mietin enemmän konkretiaa. Kuullaanko nuorten sanomaa ja otetaanko heidät mukaan päätöksentekoon. Minusta tarvitaan vähemmän vastakkainasettelua ja enemmän yhteistyötä ikärajoista riippumatta. Vanhempi sukupolvi voisi olla tukena ja mentorina nuoremmille.
