Mikä motivoi jatkossa kuntaa ennaltaehkäisemään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, jos valtio maksaa kuitenkin ”viulut”? Entä miten Kaarinan käy tulevassa soteuudistuksessa? Miten soteuudistus tulee vaikuttamaan esimerkiksi ikäihmisten terveyspalveluihin?
Muun muassa näihin kysymyksiin pengottiin vastausta tiistaina Kaarina-talossa, jossa paikalla aihetta käsittelemässä olivat niin kansanedustaja Aki Lindén (sd.), Varsinais-Suomen tulevaisuuden sote-keskuksen hankejohtaja Pia Kirjonen, Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ari Korhonen ja aluepelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jari Sainio.
Kaarinan SDP:n järjestämän tilaisuuden sanoma oli loppuviimein selkeä: Panelistit uskoivat vahvasti siihen, että soteuudistus tulee parantamaan kaarinalaisten hyvinvointia. Vastavuoroisesti yleisössä istuneet kaarinalaiset eivät uskoneet, että uudistus parantaisi heidän palvelujaan.
– Mikä motivoi kuntaa ennaltaehkäisemään esimerkiksi onnettomuuksia ja sairastumisia, jos ongelmat siirtyvät joka tapauksessa hyvinvointialueen hoidettavaksi? kysyi keski-ikäinen mieshenkilö yleisöstä.
Aki Lindén heitti pallon fiksuille päättäjille.
– Kyllä kuntien fiksut päättäjät ymmärtävät sen, että jalkakäytävää kannattaa hiekoittaa, vaikka lonkkaleikkaukset maksetaankin jatkossa valtion pussista.
Kaarinalaisille tukku omalääkäreitä?
Kaarinalainen Kari Nikkonen pohti yleisössä puolestaan sitä, minkälaiset terveyspalvelut Varsinais-Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa soteuudistuksen jälkeen on, jos suurin osa aluevaaleilla valituista päättäjistä on Turusta?
– Eivät ne palvelut millään tavalla heikkene sen myötä, että palveluita katsotaan jatkossa hyvinvointialueen näkökulmasta. Jos miettii vaikka Kaarinan kokoisen kaupungin lääkäripalveluita niin näkisin, että tämän kokoluokan paikkakunta tarvitsee ainakin 25 omalääkäriä, jotka tuntevat nimenomaan kaarinalaiset potilaat, Lindén painotti.
Ari Korhonen käänsi asian niin päin, että uudella hyvinvointialueella myös kaarinalaisille on mahdollista tarjota parempia ja monipuolisempia terveyspalveluja, koska resursseja esimerkiksi perusterveydenhuollon järjestämiseen on jatkossa enemmän.
– Jos katsoo keskimäärin varsinaissuomalaisia kuntia, on suurin ongelma perusterveydenhuollossa. Se on heikentynyt jatkuvasti 2000-luvun aikana ja hoitopaine on siirtynyt erikoissairaanhoidon puolelle. Siinä on iso panostamisen paikka uudella hyvinvointialueella.
Tilaisuuden päätteeksi yleisöltä kysyttiin mielipiteitä muutamiin kysymyksiin, joihin vastauksensa sai antaa näyttämällä joko hyväksyvää vihreää tai kieltävää punaista lappua.
Paljon kaarinalaisten ajatuksia kuvaavaa oli se, että kun kysyttiin, onko sote-uudistus tarpeellinen, ei noin 30-päisestä yleisöjoukosta noussut kuin muutama punainen lappu. Sen jälkeen kun kysyttiin, uskovatko kaarinalaiset, että sote-uudistus parantaa heidän sote-palveluita, kääntyi asetelma täysin päälaelleen: vain muutama uskoi, että uudistus parantaisi palvelutasoa.
