Suomen itsenäisyyspäivä. 104. syntymäpäivä. Itse koen vahvaa ylpeyttä kun näen siniristilipun salossa. Sama ylpeys paisuu rinnassani kun kuulen Maamme-laulun. Suomi on kotimaani, kotini.
Mutta mitä itsenäisyys todella tarkoittaa? Onko se vain oma lippu? Kansallislaulu? Olen kuullut muutamia mielipiteitä siitä, että Suomi on myyty Euroopan Unionille. Tunnustan, että tuollainen ajatus sattuu pahasti ja harmittaa vahvasti. Mielestäni kansallistunne ei ole myytävissä.
Olen aina rakastanut Kreikkaa. En suinkaan kansallistunteen vaan ehdottomasti samoista syistä kuin monet muutkin: ruoan, juoman, ihmisten luonteen ja lomatunnelman takia. Mutta kreikkalaiset ovat hyvä esimerkki aidosta kansallistunteesta. Tunteesta, jota edes sotavuosina ei saatu lakkaamaan. Tunne kumpuaa syvältä sydämestä.
Meillä kaikilla on erilaisia kokemuksia elämässämme. Osalla ne saattavat olla hyvinkin negatiivisia. On huolia raha-asioissa, työttömyyttä, sairauksia ja vaikkapa perhehuolia. Siinä saattaa tulla mieleen, että maani, Suomeni, ei välitä. Onko se kuitenkaan näin?
Meillä on yksi kehittyneimmistä koulutusjärjestelmistä. Terveydenhuoltomme on maailman parhaimmistoa. Suomen sosiaaliturva on kehitetty pitämään huolta heikoimmista. Aina toki odotukset ja tulokset eivät kohtaa. Vika ei kuitenkaan ole yksinomaan tuloksissa. Meillä on suurimmaksi osaksi asiat niin hyvin, että valitamme, kun lähikaupassa on leipä loppu. Tai bensan hinta on taas noussut. Emme näytä huomaavan totuutta. Olemme niin itsenäisiä, että voimme valita kaupan, jossa käydä tai jättää tankkaamatta sitä jopa 4 senttiä eiliseltä kohonnutta bensalitraa. Meillä on oikeus olla itsenäisiä. Oikeus päättää omista asioistamme.
Viime maanantaina nousin ylös sängystä aamuvarhaisella ja kävin laittamassa lipun salkoon. Käännyin katsomaan lippua ja tunnelma oli lähes harmoninen. Otin myös kuvan siitä ja ylpeänä laitoin sen someen osoituksena, että Suomi, minun kotimaani, oli jälleen täyttänyt vuosia.
Itsenäisyys ei koske ikää, sukupuolta tai etnistä taustaa. Itsenäisyys on tunne sydämessä.
Petri Laine
