PAIMIO/ Janica Vilen
Paimiolaisilla Minna Nuotiolla ja Kati Lehtimäellä sekä salolaisella Laura Lankisella on sama harrastus: piparkakkumuottien keräily. Kaikilla harrastus on alkanut leipomisesta, mutta nykyisin muottien keräily on tärkeämpää kuin niiden käyttäminen. Monissa keräilymuoteissa on hintalappukin vielä paikoillaan.
Suurin osa muoteista on löytynyt kauppojen valikoimista, mutta lisäksi niitä on tilattu netistä ja teetetty omien piirustusten mukaan peltisepällä.
– Ja olemme käyneet yhdessä myös käsityömarkkinoilla muottiostoksilla, Lankinen kertoo.
Nuotiolla on satakunta muottia, Lankisella yli 200 ja Lehtimäellä 450. Lukuihin ei lasketa mukaan tuplakappaleita eikä muovisia muotteja, joten keräilykappaleiden lisäksi muotteja on kolmikolla vielä enemmän. Kaappitilaa siis tarvitaan – paitsi Lehtimäen keittiössä.
– Minulla on muotit keittiön kaappien päällä lasipurkeissa, joten ne ovat aina esillä!
Kaikki kolme ovat kuitenkin sitä mieltä, että muottien määrä ei ole se juttu, vaan harvinaisuudet.
Joulumarkkinat toi keräilijät yhteen
Keräilijät keksivät toisensa Paimion joulumarkkinoiden ansiosta. Ensimmäisinä vuosina joulumarkkinoilla oli aina piparikilpailuja eri teemoilla. Kati Lehtimäki on voittanut kilpailun yleisöäänestyksen useamman kerran, esimerkiksi hiirien kenkätalolla, nukkekodilla ja Paimion hyppyrimäkeä kuvaavalla leipomuksella. Lehtimäki on kolmikon taitavin jauhopeukalo. Nuotio ja Lankinen keskittyvät enemmän keräilyyn.
– Viime vuonna meidän piti järjestää yhdessä näyttely piparkakkumuoteista, mutta se peruuntui koronan vuoksi. Saa nähdä, päästäänkö suunnitelma toteuttamaan ensi vuonna, keräilijät pohtivat.
Tänä vuonna markkinat pidettiin koronan vuoksi vain ulkotiloissa. Silloinkin muotteja oli esillä toista sataa yhdessä markkinajärjestäjien joulukuusten koristelukilpailuun osallistuneessa kuusessa.
Muotit oman maun mukaan
Vaikka monille muille piparkakut kuuluvat joulun aikaan, harrastajat leipovat niitä ympäri vuoden. Jos siirapin jättää taikinasta pois, saa tehtyä vaaleita pipareita – ja jokaiseen juhlaan löytyy kyllä oikeanlainen muotti: ristiäisiin jalanpohja, rippijuhliin risti ja itsenäisyyspäivään Suomen kartta.
Nuotion perheessä on paistettu ehdottomasti eniten viulun muotoisia pipareita, koska perheessä on viulisti. Lehtimäki taas on leiponut satoja ambulanssipipareita, sillä hän työskenteli useita vuosia ambulanssissa ja jakoi pipareita aina joululahjaksi yhteistyökumppaneille. Lankisen perheessä suosittuja ovat olleet muun muassa työkalujen ja autojen malliset muotit, mutta hänen henkilökohtainen suosikkinsa on hylje.
Joulun tunnelmaa
Erityistä joulun tunnelmaa tulee Lehtimäen mukaan piparkakkutalojen leipomisesta. Esimerkiksi muumitalon muotit taitavat löytyä kaikilta keräilijöiltä.
– Taikinasta kannattaa tehdä vähän normaalia kovempi ja pipareita pitää paistaa hiukan pidempään, jotta talo pysyy hyvin koossa. Liimaamiseen kannattaa käyttää sokeria ja vain koristeluun pikeeriä, hän neuvoo.
Pikeeri kannattaa hänen mukaansa tehdä itse. Vaikka kauppojen valmiit tuubit tuntuvat helpolta valinnalta, niiden kanssa saa usein joulumielen pilattua.
– Pikeeristä saa juuri niin notkeaa kuin haluaa, kun sen tekee itse tomusokerista, kananmunan valkuaisesta ja sitruunamehusta.
Nuotio luottaa yleensä valmistaikinaan ja koristelee pipareita vain harvoin.
– Ja jos nyt ihan rehellinen olen, niin parhaaltahan se piparitaikina maistuu ennen paistamista, hän hymyilee.
FAKTA
Tiesitkö?
Pipareilla on herkuteltu Suomessa jo keskiajalla. Kansainvälisesti niiden historia ulottuu kuitenkin vielä paljon pidemmälle muinaiseen Egyptiin. Ristiretkien jälkeen piparkakkuja valmistettiin luostareissa, sitten ne yleistyivät leipomoissa ja 1800–1900-lukujen vaihteessa myös tavallisissa kodeissa.
Alun perin lääkinnälliseen tarkoitukseen ja jumalille viestittämiseen tehtyjä hunajakakkuja alettiin kutsua piparkakuiksi sen jälkeen, kun niitä keksittiin maustaa pippurilla. Myöhemmin hunaja korvattiin sokerilla ja siirapilla. Mausteina käytetään nykyisin yleisimmin inkivääriä, kardemummaa, kanelia, neilikkaa ja pomeranssia, mutta jos perinteisen piparin haluaa, kannattaa taikinaan lisätä myös se pippuri!
Myös piparien muodolla on aikaan ollut myös symbolinen merkitys: Possu-piparin uskottiin tuovan rikkautta ja kukka-piparin hedelmällisyyttä tai hyvää satoa. Piparkakku-ukon ja -akan ajateltiin tuovan mukanaan onnellista ja pitkää elämää, sydämen rakkautta ja tähden uskoa.
