Pääkirjoitus: Paimio, missä menet 2046?

0

Paimion kaupunki täytti vuoden vaihtuessa 25 vuotta. Neljännesvuosisata on kaupunkihistoriassa mitättömän lyhyt ajanjakso, mutta ihmisen elämässä keskimääräisesti lähes kolmannes. Siksi on jo hyvä luoda katsaus sinne, missä Paimiossa mennään toivottavasti seuraavan kolmanneksen jälkeen.

Paimiolle viimeiset 25 vuotta ovat olleet pääosin suopeita. Vaikka taloudellisestikin hankalia ajanjaksoja on ollut, on kaupunki pystynyt houkuttelemaan yhä enenevissä määrin uusia lapsiperheitä asukkaikseen ja samalla ylläpitämään muun muassa laadukasta kouluverkostoaan sekä kehittämään liikunta- ja kulttuuripalveluja sopivina sykäyksinä. Sopivina nimenomaan noin 10 000 asukkaan pieneen kaupunkiin.

Tällaisina vuosina, kun tämän kokoiseen kuntaan syntyy vuodessa reilusti yli sata lasta ja asukasluku pomppaa ylöspäin lähemmäs kahdella sadalla, ei voi välttyä ajatusleikiltä: Jos Paimion kaupunki on nyt viriili ja kasvava 25-vuotias, minkälainen se on keski-ikäisenä ja oman asemansa saavuttaneena, kenties jo liiankin tyytyväisenä 50-vuotiaana vuonna 2046?

Ajatusleikkiin on varmasti yhtä monta ajatusta kuin on ajattelijaakin, mutta ei ole mitään syytä epäillä, etteikö Paimion väkiluku kasvaisi myös tulevina vuosina samassa tahdissa kuin muutamina edellisinä.

Paimio kuuluu Turku–Helsinki-moottoritien ansiosta niin vakaasti Turun etupiiriin ja myös Helsingin vaikutuspiiriin, että kaupungin houkuttelevuus asuinpitäjänä tulee varmasti vain kasvamaan. Jos vielä lähijunan suoma kelvollisen nopea junayhteys sekä Turun että Helsingin suuntaan mahdollistuu 2030-luvun alkuvuosina, ei Paimio ole enää yksinomaan yksityisautoilun varassa vaan saattaa houkuttaa jo niitäkin perheitä, joissa vannotaan julkisen liikenteen nimeen.

Mitä se sitten voisi tarkoittaa lukuina? Jos väkiluku kasvaa nyt noin sadalla vuodessa, voisi varovaisestikin laskettuna Paimion väkiluku olla 2040-luvun puolivälissä jossain 13–14 tuhannen välissä. Optimisti laskisi, että tuolloin 15 000 asukkaankin rajapyykki olisi jo ohitettu.

Pelkkä muuttovoitto ei tietenkään yksissään luo menestyvää kaupunkia. Sen on myös vastattava muuttovoiton luomaan paineeseen: henkilökuntaa ja työvoimaa tarvitaan lisää kaikille sektoreille, jotta niin hoito-, koulu- kuin hoivapaikatkin pysyvät mukana kasvussa. Siinä lienee kasvavan kaupungin suurin haaste houkuttelevuuden ylläpitämiseksi 2020- ja 2030-luvuilla.

Tavallaan on lohdullista nähdä, että Paimiossa viime aikojen suurimmat huolenaiheet ovat liittyneet oikeaoppiseen ajamiseen kiertoliittymissä tai jonottamiseen pop up -rokotuspäivissä. Niin pitkään kuin huolenaiheet ovat tätä luokkaa, voi Paimio onnitella itseään pikkuisen parempana ikävuosista riippumatta.

Jan Sundman

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments