Paimion terveyskeskuksessa työskentelevät sairaanhoitajat Taru Forsten ja Janita Nieminen seurasivat varovaisen tyytyväisinä viime sunnuntain aluevaalien tuloslaskentaa. Lopulta kun selvisi, että Paimion-Sauvon alueelta läpi tulevaan valtuustoon meni peräti kolme ehdokasta, nousivat suunpielet varovaiseen hymyyn.
Vaikka paikallisten terveysasemien tulevaisuus onkin herättänyt huolta työntekijöissä, nosti vaalien tulos ainakin vähän uskoa hoitopalvelujen säilymiseen Paimio–Sauvo-akselilla.
– Jos nyt miettii vaikkapa terveyskeskussairaalan vuodeosastoa, on vaikea kuvitella, että ne ikäihmiset voitaisiin tuosta noin vain siirtää vaikkapa Turkuun. Onhan se nyt ihan itsestäänselvää, että heille ja heidän omaisilleen on tärkeää, että hoito pysyy paikallisena tai edes kohtalaisen lähellä kotia, miettii terveyskeskussairaalassa työskentelevä Forsten.
– Antaa se positiivista uskoa tulevaan, että meillä on aluevaltuustossa ainakin muutama paikallinen ääni pitämässä Paimion ja Sauvon puolia. Toivotaan, että valtuusto saa vuoden päästä fiksuja päätöksiä tehtyä, Nieminen jatkaa.
Vuodeosasto jo nyt täynnä
Paimion terveyskeskussairaalan 25 vuodepaikasta kaikki on jatkuvasti täynnä, ja vapautuvia paikkoja jonotetaan alvariinsa. Henkilökuntaa kaivattaisiin lisää, joskin alan maine ainakin some- ja uutiskeskustelussa on kärsinyt korona-aikana. Työtä pidetään raskaana ja liian kuormittavana suhteessa palkkaukseen. Nieminen ja Forsten ihmettelevät puhetta, sillä ainakaan Paimiossa ylitöihin ei ole pakotettu ketään edes korona-aikana.
– Se on ollut alusta asti vapaaehtoista, ja toki moni on vapaaehtoisesti ekstratunteja tehnytkin. Ei täällä kuitenkaan ketään ole missään vaiheessa pakotettu ylitöihin. Ehkä siksi työilmapiiri on pysynyt hyvänä ja tekijät todella pitävät työstään. Siksi harmittaa, miten alasta keskustellaan tällä hetkellä julkisesti niin negatiivisesti, Nieminen sanoo.
Hän ja Forsten pitävät melko todennäköisenä, että vähintään Sauvon terveysaseman palveluista joudutaan tulevina vuosina karsimaan. Joskaan täyttä ymmärrystä sekään ei saa.
– Selvää se on, että valintoja ja karsintaa joudutaan tulevaisuudessa tekemään. Sauvon terveysasema toimii hyvin ja jos miettii vuodeosastopaikkoja siellä, niin aivan sama tilannehan se on kuin Paimiossakin. Täyttä on jonoksi asti. Toivotaan, että Paimion ja Sauvon väestöpohja yhdessä riittäisi siihen, että palvelut pysyvät edes Paimiossa, Forsten pohtii.
Somekeskustelut epätodellisia
Toinen puoli on somekeskustelu, joka välillä korpeaa ammattilaisia niin, ettei tiedä nauraako vaiko itkeä. Välillä kuraa niskaansa ovat saaneet niin rokotustempaukset kuin myös terveyskeskussairaalan toiminta. Eristyksiä on moitittu, rokotusjärjestelyjä on ihmetelty ja ylipäänsä paras tieto tuntuu aina olevan niillä, jotka eivät ole millään lailla sidoksissa päivittäiseen terveyskeskustyöhön.
– Välillä somekeskusteluja lukiessa tulee aika epätodellinen olo. Mutta sosiaalinen media on sellainen, että sinne puretaan helposti kaikki negatiivinen vailla sen suurempaa harkintaa. Toki täytyy sanoa, että on siellä ollut myös positiivista seassa, Nieminen muistuttaa.
– Vaikka välillä tuleekin ikävää palautetta, on meillä työntekijöillä ainakin vahva usko, että vuodeosaston potilaat ovat itse olleet tyytyväisiä hoitoon ja oloonsa täällä. Se, että hoito on omassa kotikunnassa tai sen lähellä, koetaan tärkeäksi ja se luo turvaa. Monelle voisi olla valtava kynnys hakeutua hoitoon esimerkiksi Turkuun, Forsten jatkaa.
Yli 22 000 koronapiikkiä pistettynä
Paimiossa annettujen koronarokotusten määrä ylitti tällä viikolla 22 000 rajapyykin.
Ensimmäisiä ja toisia piikkejä lukemassa on mukana kumpaakin runsaat 8 000, ja kolmansissa piikeissä lähestytään kovasti 5 000:n rajaa. Prosentuaalisesti mitattuna Paimio on rokotuksissa sekä valta- että maakunnallista keskiarvoa edellä.
Iso syy nousuun on ollut joulukuun lopun ja tammikuun rokotustempauksilla ja pop up -rokotuspäivillä, jolloin varsinkin kolmansien annosten lukumäärä kipusi nopealla tahdilla.
Vaikka kokonaisuudessaan rokoteannoksista puhutaan jo kymmenissä tuhansissa, ei Paimion terveysasemalta löydy sellaista rokottajaa, joka voisi sanoa antaneensa esimerkiksi yli 5 000 annosta yksinään.
Rokottajien määrä on runsaan vuoden aikana ollut runsas, ja työvoimana on tarpeen mukaan käytetty myös ulkopuolisia rokottajia.
– Aika tasaisesti muuten on rokottaminen jakautunut työvoiman kesken, sairaanhoitaja Janita Nieminen tuumii.
Sekä hän että kollega Taru Forsten ovat olleet itsekin silloin tällöin rokottamassa, ja vaikka työn voisi kuvitella käyvän pidemmän päälle yksitoikkoiseksi, eivät ainakaan he koe niin.
– Itse asiassa se on ihan mukavaa puuhaa. Päivän aikana kohtaa paljon ihmisiä ja vaikka työ on ehkä aika kaavamaista, on se silti mielekästä, he miettivät.
