TAMMIKUU
Vuosi alkoi hyvillä uutisilla: koronatartuntoja ei seudulle osunut juuri lainkaan. Sauvossa itse asiassa ylitettiin THL:n viiden tartunnan julkistamisraja vasta jouluna 2020, ja koronatartuntojen kokonaismääräkin oli vuoden alkaessa Paimiossa vasta 39, Sauvossa seitsemän ja Kaarinassa 187.
Koronarokotukset alkoivat tammikuun toisella viikolla terveydenhuollon henkilökunnasta, ja sitten ikääntyneistä ja riskiryhmiin kuuluvista.
Heti vuoden alussa esiin nousivat liikenteen kestoaiheet, ne nousivatkin sitten esiin useaan kertaan pitkin vuotta: Tunnin juna-hanke ja haaveet paikallisjunaliikenteestä ja uudet kiertoliittymät: tammikuussa kerrottiin, että eduskunnan joululahjarahoilla liittymät Kaaritielle ja 110-tielle rakennetaan vielä samana vuonna, syksyllä ne saivat paikallisten päät pyörälle. Vielä joulukuussakin ihmeteltiin, miten kaikki eivät osaa ajaa oikein kiertoliittymässä.
Julkisuuteen kerrottiin Parantola-Säätiön hallintaansa ottaman Parantolan tulevaisuuden suunnitelmista; luvassa vierailijakeskus, ravintola- ja hotellipalveluja. Parantola-Säätiön johtoon nimettiin arkkitehti Henna Helander.
Suunnitelmat frisbeegolfradan jatkumisesta Varasvuoren metsikköön julkistettiin tammikuussa. Paimiolaisessa kuntosalissa tehtiin pintojen antibakteerinen nanopinnoitekäsittely, jonka luvattiin pitävän pinnat ”koronavapaina”. Luistelut luonnonkentillä alkoivat heti alkuvuodesta ja hiihtokelit tammikuun kolmannella viikolla, kun lunta satoi useampi kymmenen senttiä muutamassa päivässä.
Paimion yrittäjyysilmapiiri listattiin maakuntaennusteessa kuntien kakkoseksi. Yrityspuolelta kuului hyviä uutisia myös valtakunnallisissa uutislähetyksissä, kun poistotekstiilialan uranuurtajan Rester Oy:n halli alkoi valmistua Paimion Yrityspuistossa.
Vuoden kokki Lari Helenius vieraili Sauvon koulussa valmistamassa ruokaa oppilaiden kanssa. Tammikuun lopussa haastattelimme paimiolaista kielitieteilijää, emeritaprofessori Kaisa Häkkistä, tieteen tuoretta akateemikkoa.
Penkinpainajaiset ja vanhojen tanssit siirrettiin.
HELMIKUU
Koronatilanne heikkeni ja alueella otettiin käyttöön kokoontumisrajoituksia ja suositukset maskin käytöstä. Helmikuun viikoista tuli toinen toistaan ikävämmin koronaväritteiset Paimiossa ja osin myös Sauvossa. Kolmessa viikossa tartuntoja kertyi kymmenittäin ja kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki ja terveyskeskuksen johtava lääkäri Nora Hagelberg kehottivat ihmisiä noudattamaan suosituksia ja käyttämään maskeja, pysyttelemään kotosalla.
Paimiolainen Hanna Mäkinen kertoi lehdessä, miltä koronataudin sairastaminen tuntuu.
Paimion mopoilevalle nuorisolle luvattiin tehdä Tillintuvalle mopotalli konttiin.
Kouluissa siirryttiin koronan vuoksi etäopetukseen.
Paikallisen riistanhoitoyhdistyksen mukaan sudet olivat kotiutumassa Peimariin. Loppuvuodesta kävi ilmi, että alueelle on jo muodostunut susiperheen myötä reviiri.
Piikkiöstä kuului kummia: Piikkiön Karhu heräsi talviunilta.
MAALISKUU
Tekstiilikierrätys oli puheenaiheena myös maaliskuussa, ja haaveet suuremmastakin alan keskuksesta esillä.
Paimiossa innostuttiin villasukkajuoksusta. Ja kutomisesta, kuten joka puolella maata.
Rokotukset etenivät ja niihin otettiin apuun vapaaehtoisia avustajia.
Paimiossa tuli julki, että Paimiontien kevytväylä rakennetaan – lopultakin
ISS Palvelut valittiin Paimion ruoka- ja siivouspalvelujen uudeksi tuottajaksi Arkean tilalle. Päätöstä seurasi porua hetimiten, ja syksymmällä ongelmia oli ruoan maistuvuuden ja siivouksen tason vuoksi.
Kuntavaalit siirrettiin kesäkuulle, mutta puolueet jättivät jo valmiit ehdokaslistansa.
Rakentaminen oli vauhdissa Paimiossa, ja rakentajilla riitti töitä. Uusi alue Pakurlanmetsä alkoi rakentua niin, että jouluna siellä kaikilla tonteilla joko rakennettiin tai jo asuttiin.
Korona kasvatti avuntarvetta. Pääsiäiseksi uumoiltiin koronatilanteen vuoksi liikkumisrajoituksia.
Rottaongelma tuli näkyväksi Paimiossa.
HUHTIKUU
Tekniikka jyllää: Paimiossa ajeltiin katuja ja kartoitettiin niiden kuntoa älypuhelinten sovelluksen avulla. Etäily työnsi yhä enemmän digitaalimaailmaan ja esimerkiksi tapahtumastriimaukset yleistyivät.
Sauvossa nousi esiin kestoaihe, Marjaniemi ja sen saunakuviot. Kevättyöt alkoivat.
Koronatilanteesta huolimatta paikallisesti syntyi lukuisia uusia yrityksiä ja muutamat laajensivat joko toimintaa tai tilojaan.
Jalkapallossa valmistauduttiin toiseen ”tynkäkauteen”.
