Aluevaalit ovat merkittävät uudet vaalit. Hyvinvointialueiden vastuulle siirtyvät sosiaalihuolto, terveydenhuolto ja pelastustoimi koskettavat vahvasti myös nuorten elämää, jonka vuoksi olen huolissani mahdollisesti mataliksi jäävistä nuorten äänestysprosenteista. Tilastokeskuksen mukaan viime kevään kuntavaaleissa Suomessa vain 39% 18-19 -vuotiaista kävi vaaliuurnilla, ja 20-24 -vuotiailla lukema oli vielä alhaisempi: ainoastaan 34%. Nyt on kuitenkin kyse täysin uusista vaaleista, joissa ehdokasjoukko on laaja. Huolena on, että äänestysprosentit putoavat entistäkin matalammalle. Onko aluevaalien tavoite selkeä nuorille, kuinka paljon äänestäminen kiinnostaa?
Toivon, että nuoria aikuisia kannustettaisiin esimerkiksi oppilaitoksissa ja kotona käyttämään äänioikeuttaan ja autettaisiin esimerkiksi käytännön kysymysten kanssa. Nuoret: miettikää, millaisia mielenterveyspalveluita, perusterveydenhuoltoa tai vaikka opiskelijahuoltoa haluaisitteniitä tarvitessanne. Pidä silmällä, miten nuorten tarpeista puhutaan. Entä miten haluaisit isovanhempiasi hoidettavan? Muun muassa näiden palveluiden järjestämisestä on nyt kyse.
Ehdokkaan pohdinnassa auttaa vaalikoneen käyttäminen, joita löytyy lukuisia. Aikaa ja vaivaa ei mene juurikaan, mutta niiden avulla saa tärkeää suuntaa omasta ehdokkaasta. Varmasti monilla ikätovereilla on samoja pohdintoja – ota vaalit puheeksi vaikkapa kaverien kesken.
Toivon näkeväni vaaliuurnilla monia juuri äänioikeuden saaneita ja nuoria aikuisia ylipäänsä. Useilla on kirkkaita ja hyvin perusteltuja mielipiteitä – näyttäkää ne myös vaaleissa. Aluevaaleilla on suoraan merkitystä meidän ja läheistemme hyvinvointiin ja arkeen. Äänestäminen on pieni teko, mutta jos kokonaisista ikäluokista jää valtaosa kuulematta, vaalien demokraattisuus on heikolla pohjalla.
Aada Sevón
Kirjoittaja on yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut Paimion lukion abiturientti.
