PAIMIO
Viime tiistain Kunnallislehti kertoi Paimiossa nousseesta isosta kuntapoliittisesta kärhämästä koskien Paimion Palvelukeskussäätiön hallituksen puheenjohtajuutta.
Lehden ilmestymisen jälkeen asiasta on tihkunut jonkin verran uutta tietoa.
Asetelma on pääpiirteittäin entinen: säätiön hallituksen nykyinen puheenjohtaja arkkitehti (SAFA) Jarmo Heimo (kesk.), joka edustaa Paimion Palvelukeskussäätiön hallituksessa Paimion Seudun Vanhustenkotiyhdistystä, halutaan syrjäyttää puheenjohtajan paikalta ja valita tilalle paimiolainen aineenopettaja, SDP:n kaupunginvaltuutettu ja aluevaaliehdokas Sari Murto.
Murto: ”Sovitusta pidettävä kiinni”
Heimoa on syytetty omavaltaisuudesta, ”vedätysyrityksestä” ja oman edun tavoittelusta. Näytöt ovat kuitenkin hataria, miltei olemattomia, mutta mainehaitta on ollut suuri. Ensi sijassa Heimolle, mutta arvattavasti myös Paimion päätöksenteolle.
Heimo on korostanut, ettei hän ole tähän mennessä saanut työn suorittamisesta mitään etuutta. Ja että mittava peruskorjaushanke on voinut edetä suunnitellusti ja säätiön edun mukaisesti.
Heimon kohdalla on puhuttu myös ”huonosta hallintotavasta”. Säätiön viisijäsenisen hallituksen suunnalta on kuitenkin tullut myös aivan päinvastaista palautetta.
SDP:n taholta muistutetaan, että Paimion Palvelukeskussäätiön puheenjohtajuus oli mukana kuntavaalien jälkeisissä paikkaneuvotteluissa.
Mutta sen ei olisi pitänyt olla, koska kyseessä on kaupungin päätöksenteosta irrallaan oleva epäpoliittinen säätiö. On jopa nähty, että Paimiossa toimittaisiin vastoin säätiölakia.
Heimon korvaajaksi ehdolla oleva Sari Murto kommentoi puheenjohtajajupakkaa sähköpostitse Kunnallislehdelle myöhään tiistai-iltana:
– Henkilökohtaisesti minulle on aivan se ja sama, mutta tietyistä sovituista asioista pitäisi pitää kiinni. Ja vastuu näistä neuvotteluista on suurimmilla puolueilla eli kokoomuksella ja erityisesti keskustalla, joka laati nämä sovitut mallit, viestitti Murto viitaten kuntavaalien jälkeiseen luottamushenkilöiden paikkajako- ja puheenjohtaja-pisteytykseen.
Muunneltu totuus, väärinymmärrys?
Tiistai-iltana 18. tammikuuta Paimion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Kaarlela (kok.) otti Kunnallislehteen yhteyttä sähköpostilla.
Kaarlela oli tiistaipäivän kuluessa – Kunnallislehden tultua jo painosta – saanut tietää, että Palvelukeskussäätiön työjärjestykseen oli 20. joulukuuta 2021 hyväksytty asiakohta, ”että mikäli asia on jouduttu pakottavasta syystä päättämään ilman hallituksen käsittelyä, tulee päätös tuoda tiedoksi hallituksen seuraavaan kokoukseen, jolloin hallitus voi päättää sen hyväksymisestä jälkikäteen”.
– Joko säätiön puheenjohtaja Jarmo Heimo on puhunut lehdelle muunneltua totuutta tai sitten on jokin väärinymmärrys, kirjoitti Kaarlela, joka – toisin kuin muut ulkopuoliset henkilöt – pääsee käsiksi säätiön sisäisiin asiakirjoihin.
Kaarlela on sikäli oikeassa, että laajaa juttukokonaisuutta editoidessaan ja lyhentäessään Kunnallislehti teki sellaisen teknisen virheen, että kadotti Heimon haastattelusta yhden oleellisen sanan: ”nykyään”.
Eli näin Heimo todellisuudessa viime viikolla kommentoi:
”Tällaisia tilanteita varten hallituksen työjärjestykseen on NYKYÄÄN kirjattu menettely, jossa hallituksen päätöstä edellyttävä, säätiön edun mukainen toimenpide voidaan poikkeuksellisesti toteuttaa ilman hallituksen ennakkopäätöstä, edellyttäen, että asia tuodaan hallitukselle viivytyksettä jälkikäteen tiedoksi. Tällaista harkintaa käytin säätiön puheenjohtajana.”
Viimeisen lauseen osalta Heimon toteamus on hämmentävä:
Heimo kertoo käyttäneensä työjärjestyksen mukaista harkintaa jo alkuvuonna 2021. Kyseinen seikka hyväksyttiin kuitenkin hallituksen työjärjestykseen ilmeisesti vasta 20. joulukuuta 2021.
Onko mustaa valkoisella?
Markus Kaarlela, onko mahdollista, että jostain arkistojen kätköistä löytyy joku aikaisempi työjärjestyksen kohta, joka mahdollistaa alkuvuodesta 2021 tapahtuneen etupainotteisen menettelyn?
– Tämä on aivan oleellinen kysymys koko keissin kannalta sekä myös sen, että onko puhuttu muunneltua totuutta. Säätiöasiamies ei sellaista ole toimittanut, eikä Seppo Santalakaan muista, että tällaista kirjausta olisi tehty aiemmin. Mahtaisikohan puheenjohtaja Heimolla olla sitten parempi muisti sekä löytämiskyky, Kaarlela pohtii.
Lakiteknisesti lienee kimuranttia ratkaista, kenelle arkistojen enempi penkominen ja todisteluvastuu kuuluu. Asianosaisten muisteluksilla tuskin on kovinkaan paljon painoarvoa verrattuna asiakirja-aineistoon.
Työjärjestykseen viime joulukuussa tehty lisäys ”poikkeuksellisessa tilanteessa tehtyjen toimenpiteiden jälkikäteen hyväksyttämisestä” ilmeisesti on kuitenkin koettu säätiössä tarpeelliseksi, koska se hyväksyttiin säätiön hallituksessa yksimielisesti.
Joku voi pohtia sitäkin, että tekikö Palvelukeskussäätiön hallitus viime talvena menettelytapavirheen hyväksyessään jälkikäteen Heimon oma-aloitteisen toiminnan, ellei hallituksen työjärjestys sitä vielä tuolloin mahdollistanut – kuten Kaarlela arvelee. Siihen suohon uppoaminen tuskin kuitenkaan ajaa kenenkään etua.
Myös budjettivääntöä
Paimion Palvelukeskussäätiön talousarvion hyväksyminen vuodelle 2022 ei sujunut joulun alla mutkattomasti: Hallituksen jäsen Seppo Santala (kok.) esitti talousarvion palauttamista uudelleen valmisteluun, mutta esitys raukesi, koska sitä ei keskustelun kuluessa kannatettu.
Näin ollen hallitus hyväksyi esityksen mukaisen talousarvion vuodelle 2022.
Seppo Santala ja Leena Järvi ilmoittivat eriävän mielipiteensä päätöksestä merkittäväksi pöytäkirjaan. Perusteluna talousarvion hyväksymistä vastaan olivat ”avoinna olevat sopimukset henkilöstökululisäykselle”.
Järvi totesi eriävään mielipiteeseensä liittyen, että ”talousarviossa oli varauksia keskeneräisiin päätöksiin, kuten säätiön asiamiehen työajan lisäämiseen”.
Säätiön hyväksi tehdystä työstä on ollut lupa maksaa
Jarmo Heimoa on kovin sanoin kritisoitu siitä, että hän on arkkitehtinä esittänyt 1 400 euron suuruisen laskun 20 tunnin vaativasta asiantuntijatyöstä kiireellisessä, säätiön etua uhanneessa tilanteessa – joskin jälkikäteen. Kun hän ilmoitti, ettei laskua tarvitse maksaa, niin kohu vain yltyi.
Heimo on korostanut, että Paimion palvelukeskuksen säännöissä on pykälä (§ 9), että hallituksen jäsenille saadaan maksaa paitsi kohtuullinen kokouspalkkio myös matkakulujen korvaus ja kohtuullinen korvaus ”säätiön hyväksi tehdystä muusta työstä”
Paimion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Kaarlela, olisiko palkkion maksaminen Heimolle ollutkin säätiön sääntöjen mukaista?
– Hallituksen jäsenille saadaan maksaa kokouspalkkioiden ja matkakulujen ohella kohtuullinen korvaus myös muusta säätiön hyväksi tehdystä työstä, siteeraa Kaarlela voimassa olevaa säännöstöä.
Hyväksyttiinkö Heimon osittain tekemää kuntakartoitusselvitystä koskeva päätös jälkikäteen hallituksessa, kuten Heimo kertoo, vai kyseenalaistettiinko menettely tuolloin?
– Ilmoitus puheenjohtajan tekemästä työstä tuotiin säätiön hallituksen kokoukseen tiedoksiantona. Siinä ei ollut mainintaa, että kuinka paljon työhön meni tunteja tai sitä, että se tullaan erikseen laskuttamaan myöhemmin.
Olet ilmeisesti ainoa nyky-kaupunginvaltuutettu, jolla on hallussaan tätä kyseistä asiaa koskeva säätiön pöytäkirja-aineisto?
– Valtuustoryhmille on informaatio mennyt suullisesti 4.1.2022 kokouksessa, jonka Timo Ilola kutsui koolle. Minä olin siellä asiantuntijana kertomassa, että tällainen epäselvyys on nyt meneillään Palvelukeskussäätiön hallinnossa. Muilla luottamushenkilöillä ei mitään kirjallista tästä toistaiseksi ole.
Saiko säätiön hallitus Heimon selonteon ennen vai jälkeen kokouksensa, joka oli siis 20.12.2021?
– Mikko Lindbergiltä tuli kyseinen Heimon selonteko 22.12.2021. Tämän jälkeen samana päivänä on tullut myös Jarmo Heimolta sähköposti otsikolla ”Huhuja”, jossa tämä sama selonteko. Tässä Heimon lähettämän viestin jakelussa ovat olleet: Kaarlela Markus, Virta Timo, Ilola Timo, Rannikko Sari, Jussinmäki Jari, Lindberg Mikko, Hyssälä Tuomas ja Reponen Terhi. En tiedä onko säätiön hallitukselle lähetetty näitä Heimon perusteluja ennen 20.12.2021 kokousta.
