Sitoutunutta, selkeää ja konkreettista kehitysvammaistyötä

0
Pertti Arola ei haaveile muista töistä tai uraputkesta. - Olen tykännyt jämähtää, hän sanoo.

PAIMIO

Paimiolainen Pertti Arola on työskennellyt vuoden 1999 joulukuusta lähtien kehitysvammaistyön pappina Varsinais-Suomessa. Teknisesti hän on kiinnittynyt Paimion seurakuntaan virkatittelinään seurakuntapastori. Kyseessä on kuitenkin varsinaissuomalaisten seurakuntien yhteinen ja yhdessä kustantama virka.

Suomessa on tätä nykyä parikymmentä kehitysvammaistyön pappia. Heistä pisimpään kyseistä työtä on tehnyt Arola.

– Sen jälkeen kun tulin valituksi tähän virkaan, en ole jättänyt yhtäkään työhakemusta muuhun työhön. Se on minulle lopulta iso arvo, että olen tähän tällä tavalla jämähtänyt, hän sanoo.

Pitkän linjan sitoutuminen kehitysvammatyöhön – ja samalla selkokielen määrätietoiseen edistämiseen – noteerattiin viime vuoden lopulla siten, että Arolalle myönnettiin rovastin arvonimi.

– Kun mietin, että mistä moinen titteli, niin koen, että se on arvonanto kehitysvammaistyötä ja selkokieltä kohtaan.

Paljon iloa


Arolalla on työhuone KTO:ssa (Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus) Paimion Naskarlanraitilla ja lisäksi jaettu työhuone Paimion seurakunnan tiloissa Vistalla.

– KTO on tosi tärkeä ja vahva yhteistyökumppani, hän sanoo.

Työnkuva on kuitenkin varsin ”liikkuva”. Kehitysvammaisten asumisyksikköjä on kaikkialla maakunnassa. Lisäksi Arola käy kouluissa ja leireillä sekä konsultoi tarvittaessa seurakuntia kehitysvammatyöhön liittyvissä asioissa. Vuosien kuluessa Arola on tutustunut satoihin kehitysvammaisiin ja heidän läheisiinsä.

– Olen tykännyt tästä työstä tosi paljon. Työssäni näkee runsain mitoin iloa, ja meininki on välitön ja hyvä. Päivät tuovat hyvää mieltä puolin ja toisin. Toki täytyy samalla todeta, että korona-aika on ollut monelle kehitysvammaiselle raskasta.

Ensi alkuun korona tuotti jopa aikamoisen kaaoksen, kun monille tärkeä tutut rutiinit äkkiä muuttuivat tai katosivat kokonaan. Kun kaikki meni kiinni. Työtoiminnot, harrastukset, liikkuminen.

– Mutta sitten Messenger rupesi laulamaan, Arola hymyilee.

– Kehitysvammaiset haluavat – kuten me kaikki muutkin – jakaa murheita ja ajatuksia sekä pohtia yhdessä asioita. Kuunteleminen ja keskusteleminen ovat tärkeä osa työtäni.

Sano selkeästi


Työssään Arola on myös halunnut pitää esillä selkokieltä ja sen tärkeyttä.

– Kirkon selkosivuille on vuosien mittaan tuotettu monenlaisia aineistoja. Niitä löytyy verkkosivustolta www.selko.evl.fi. Siellä on tietoa kirkosta, Raamatusta, uskosta ja kirkollisista pyhistä sekä lisäksi monenlaista muutakin aineistoa, kuten tekstejä, rukouksia, selkokielinen katekismus ja niin edelleen

Sivua ylläpidetään kirkkohallituksen kautta.

– Matkan varrella olen saanut olla erilaisissa työryhmissä, joissa materiaaleja on tuotettu, Arola kertoo.

– Kaikkiaan sanoisin, että kehitysvammaisten parissa ovat välttämättömiä sellaiset asiat, jotka ovat hyödyllisiä kenelle tahansa – esimerkiksi selkeys ja konkreettisuus. Siksi olen halunnut pitää selkokieltä työssäni esillä. Ja kun minulla ei ole minkään valtakunnan intoa tavoitella kirkkoherran polkua tai vastaavaa, ovat nämä erilaiset kirkon yhteiset työtehtävät ja -ryhmät olleet luonteva tapa mennä uralla eteenpäin.

Korona-ajan uutuutena ovat tulleet YouTube-videot ja Kirkon Selko Youtube .

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments