”Tämä ei sovi oikeudentajuuni”

0
Jarmo Heimo on tarkistanut, että kohtuullisen korvauksen maksaminen säätiön hyväksi tehdystä on säätiön sääntöjen mukaista. Asia on präntätty sääntöjen yhdeksänteen pykälään.

PAIMIO

– Tein puheenjohtajana poikkeustilanteessa mielestäni säätiön edun mukaisen ratkaisun, joka noudattaa säätiön hyväksymiä hyviä käytäntöjä. Tein ylimääräistä työtä säätiön hyväksi, eikä säätiö ole maksanut siitä minulle mitään. Silti minut tuomitaan ulkopuolisten poliitikkojen taholta omaa etua tavoittelevaksi ja hallituksen johtoon kelpaamattomaksi väärintekijäksi. Tämä ei oikein sovi oikeudentajuuni.

Näin sanoo paimiolainen arkkitehti (SAFA) Jarmo Heimo . Hän on Paimion Palvelukeskussäätiön hallituksen puheenjohtajana joutunut kovaan ryöpytykseen esitettyään säätiölle 1 400 euron laskun tekemästään kiireellisestä kuntoarviokoosteesta, noin 20 työtunnin konsulttityöstä.

Paltanpuiston palvelukeskuksen kuntoa koskeva kooste tarvittiin, jotta palvelukeskuksen peruskorjaushankkeen ARA-rahoitus varmistuisi aikataulussa.

Heimolla on selitys, mutta riippuu pitkälti puoluekannasta, kelpaako se vai ei.

Kuntoarviokooste työstettiin noin vuosi sitten. Heimo jätti kuitenkin vasta joulukuussa 2021 työtuntikoosteen ja laskutuksen työpanoksestaan.

Myöhäistä ajankohtaa on kritisoitu.

– Säätiön hallitus on joka vuosi syyskokouksessaan päättänyt, että kokouspalkkiot maksetaan vuoden viimeisenä päivänä. Samaa käytäntöä on noudatettu kaikkien säätiön sisäisten maksujen osalta. Maksuaikataulu noudattaa siis hallituksen linjausta, Heimo sanoo.

Kiukkua on nostattanut myös se, että viime talven kuntoarviointityölle hankittiin hallituksen siunaus pari viikkoa jälkikäteen.

– Tällaisia tilanteita varten hallituksen työjärjestykseen on kirjattu menettely, jossa hallituksen päätöstä edellyttävä, säätiön edun mukainen toimenpide voidaan poikkeuksellisesti toteuttaa ilman hallituksen ennakkopäätöstä. Edellyttäen, että asia tuodaan hallitukselle viivytyksettä jälkikäteen tiedoksi. Tätä harkintaa käytin säätiön puheenjohtajana.

Kyse on osittain siitäkin, että Heimon oletettiin tehneen korkean vaativuustason ammattityön ilmaiseksi.

Kun soppa kiehui yli, sanoi Heimo, ettei palkkiota tarvitse maksaa.

Seurauksena oli se, että laskun pois vetäminen tulkittiin ”tunnustukseksi kähminnästä”.

Tammikuussa 2021 oli kova kiire saada Paltanpuiston palvelukeskuksen peruskorjaushanke liikkeelle.

– Viime hetkillä hankkeen rahoituspäätöstä valmisteleva ARA pyysi vielä säätiöltä tiivistettyä kokonaisarviota Paltanpuiston nykykunnosta. Kuntotiedot sijaitsivat eri suunnitteludokumenteissa, ja ARA:n oli hankala hahmottaa kokonaiskuvaa..”

– Koska kaikki tieto oli olemassa, ja oli jo kiire, pyysin hankkeeseen kiinnitettyä rakennuttajakonsulttia tekemään kuntoarviokoosteen, jottei sellaista tarvitsisi tilata ulkopuolelta konsulttityönä. Hän aloitti työn todeten pian, ettei hänellä ole riittävästi rakennuksen yksityiskohtiin liittyvää tietämystä. Lupasin auttaa, koska olin tiimissä ainoa, joka tunsi kauttaaltaan rakennuksen ja sen kunnon, Heimo kertoo..

Ajatuksena oli pysyä aikataulussa ja säästää, kun ei tarvitsisi tilata ulkopuolista konsultointityötä. Konsultin käyttö olisi Heimon mukaan ollut vaikeaa siksikin, koska Paltanpuisto oli koronan takia suljettu ulkopuolisilta kävijöiltä.

Heimon mukaan hallituksen virallinen koollekutsuminen olisi siirtänyt asiaa vähintään viikolla, eikä hallitus niissä oloissa olisi voinut päätyä palkkaamaan ylimääräistä konsulttia asiaa valmistelemaan.

Hallitus hyväksyikin seuraavassa kokouksessaan 15. helmikuuta Heimon menettelyn takautuvasti. Yksimielisesti ja ilman soraääniä.

Pahimmassa tapauksessa ulkopuolisesta konsultoinnista päättäminen ja työn tekeminen olisi kestänyt Heimon mukaan pari, kolme kuukautta, ja koko hanke olisi saattanut kariutua.

Joulukuun alussa 2021 ARA ilmoitti varoittamatta, ettei peruskorjausta koskevia rahoituspäätöksiä enää tehdä, ennen kuin sote-alueet ovat toiminnassa.

– Paltanpuiston lopullinen, virallinen rahoituspäätös saatiin lokakuussa, vain joitakin viikkoja ennen tätä ilmoitusta. Pienikin viive olisi voinut olla hankkeellemme kohtalokas.

Heimon mukaan säätiöllä on ollut vuodesta 2014 käytössä hallituksen periaatepäätös, että säätiön edustajilla on oikeus saada hallituksen määrittelemä palkkio säätiön hyväksi tehdyistä muista töistä kuin hallitustehtävistä.

Heimon laskema korvaus kuntoselvityksestä ARA:lle oli 1 400 euroa. Rakennuttajakonsultin palkkio oli hiukan isompi.

Jos kuntoarvio olisi teetetty ulkopuolisella konsulttitoimistolla, olisi työlle kertynyt Heimon arvion mukaan hintaa 8 000-20 000 euroa.

Viime joulukuussa Heimo päätti vielä varmuuden vuoksi ilmoittaa työn laskutuksesta hallitukselle. Tuolloin asia ei kaikkien hallituksen jäsenten mielestä enää ollutkaan hyväksyttävissä. Nyt menettelytapa kyseenalaistettiin nyt myös alkuvuoden osalta.

Kuntapolitiikassa ryhdyttiin vaatimaan Jarmo Heimon puheenjohtajuuden päättymistä erilaisin ilmaisuin, kuten esimerkiksi toteamalla, että ”on pumpattu rahaa säätiöltä”.

Heimon mukaan kukaan henkilö poliittisista tai muistakaan piireistä ei ole kysynyt häneltä itseltään, että mitä oikein tapahtui.

Ehkä se ei kiinnosta.

Heimo sanoo, että hän mittauttaa puheenjohtaja-kannatuksensa, ja jos kannatus ja sen pohjana oleva ammatillinen kompetenssi ja kokemus eivät riitä, hän jättää hallitustyön.

Heimo on eläkkeellä

Salon kaupunginarkkitehdin ja kaupunkisuunnittelujohtajan tehtävistä.

Paimion Palvelukeskussäätiön hallituksessa Heimo on ollut noin 20 vuotta. Viime keväänä hän oli keskustan kuntavaaliehdokas Paimiossa.

Heimo on suunnitellut Paimiossa muun muassa Askalan vanhusten palvelutalot ja Ehtookonnun asuntojen saneerauksen 1990-luvulla.