Ympäristöministeriö on myöntänyt avustusta 14 alueelliselle hankkeelle, joissa tarjotaan asiantuntijatukea kunnille ilmastotoimien toteuttamiseen ja siihen liittyvän rahoituksen hakemiseen.
Rahaa jaetaan yhteensä 1 050 000 euroa. Hankkeen tavoitteena on saada kuntien edustajat ymmärtämään, minkälaiset ilmastotoimet ovat juuri heidän kunnassaan vaikuttavimpia ja taloudellisesti kannattavimpia.
Maakunnallisten hankkeiden edellytetään tekevän aktiivista yhteistyötä keskenään ja monistavan hyviä käytäntöjä. Varsinais-Suomessa kuntia sparraa ilmastotyöhän Valonia. Hankkeet käynnistyvät vuoden alussa ja päättyvät toukokuun viimeisenä päivänä.
– Eihän puolessatoista vuodessa ilmastokriisiä kuriin saada, mutta tässä ajassa tehdään se mitä voidaan. Ongelmana on myös kuntien päätöksentekorakenteet. Päätöksiä ei voi tehdä yhtäkkiä. Tästä syystä on todennäköistä, että se, mitä tulevana kevät-talvella suunnitellaan, kohdentuu vasta vuoteen 2023, Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen avaa.
Kuntien ilmasto-sparrauksessa tarjotaan asiantuntijatukea ja jaetaan oppeja vertaisoppimisen, keskustelutilaisuuksien ja yhteissuunnittelun kautta. Hankkeessa vahvistetaan kuntien johdon, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden ymmärrystä ilmastotoimista.
– Lähdemme tapaamaan kuntia kuntakohtaisesti ja järjestämme kunnille yhteisiä tapaamisia teemoihin ja tarpeisiin liittyen. Yhteistyötä kehittämällä on tarkoitus paikata kuntien resurssivajetta.
Hanke käynnistää konkreettisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian toimenpiteitä.
– Ilmastotyöhän tarttuminen kunnissa on mahdollisuus menestymiseen. Jos katsotaan kuntia, jossa ilmastotyötä tehdään, niin niillä menee hyvin. Heillä on ulkopuolisia investointeja, ja asukkaat ovat motivoituneita. Ilmastotyötä ei tehdä asukkaiden ja ihmisten kustannuksella, vaan asukkaat ja yritykset saavat tuoda esille toiveita ja kertoa, mitä heidän mielestään kunnassa tulisi tehdä, Leskinen sanoo.
Monilla yrityksillä on jo kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Liikenteessä, logistiikassa ja it-alalla tapahtuu paljon edistyksellisiä asioita. Kuntiin toivotaan nyt samaa kunnianhimoisuutta.
– Me voimme antaa vinkkejä ja auttaa, mutta motivaation täytyy löytyä kunnasta itsestään. Me annamme ajatuksia, kunnat tekevät päätökset, Leskinen korostaa.
Sauvo vahvasti kiinni öljyssä,
Paimiossa muutostöitä vähemmänHallitusohjelman mukaisesti fossiilisen öljyn lämmityskäytöstä luovutaan 2030-luvun alkuun mennessä. Julkinen sektori näyttää esimerkkiä siirtymällä kestävämpään lämmitykseen vuoteen 2024 mennessä. Peimarin seudulla tavoitteeseen näytetään yltävän Paimiossa, mutta Sauvossa työmaa on aikatauluun nähden liian suuri.
Sauvon kunnan kiinteistöistä valtaosa lämpeää vielä öljyllä. Tekninen johtaja Jari Ukkonen muistuttaa, että investointibudjettiin on varattu rahaa öljylämmityksen vaihtamiseen muihin lämmitysmuotoihin, ja tämän vuoden aikana Sauvossa selvitetään, missä järjestyksessä ja miten muutostyöt alkavat.
– Selvästi suurin osa kunnan suoraan tai välillisesti omistamista kiinteistöistä lämpenee öljyllä. Joukossa on vain yksittäisi sähkölämmitteisiä tai muilla tavoin lämmitettyjä rakennuksia, Ukkonen selventää.
Investointibudjetissa suunnitteluun on varattu 30 000 euroa. Lämmitysjärjestelmien vaihtoja on tarkoitus toteuttaa vuosina 2023–2026, ja niille vuosille budjettiin on varattu alustavasti 200 000 euroa kullekin vuodelle töiden toteuttamiseksi.
– Arviota tarkennetaan sen perusteella, mitä tämän vuoden selvityksissä saadaan selville, Ukkonen lisää.
Paimiossa öljylämmitteisiä rakennuksia ei kaupungin omistuksessa juurikaan ole. Tekninen johtaja Juha Saarinen arvio, että niitä olisi kaikkiaan kolme, ja niidenkin lämmitysmuoto on tarkoitus vaihtaa vuoden 2023 aikana. Helpoin ratkaisu lienee liittää nykyisin öljylämmitteiset rakennukset kaukolämmön piiriin.
– Paimiossa on konsernin lämpöyhtiön verkko lähellä, joka on tietysti meille luonnollinen ja kustannustehokas vaihtoehto, Saarinen muistuttaa.
