Mustikka (Vaccinium myrtillus) on toiseksi tärkein kaupallinen marjamme puolukan jälkeen. Miedot ja miellyttävän makuiset marjat sopivat moniin tarkoituksiin ja ovat helppokäyttöisiä. Ne ovat hyvin siedettyjä, eikä haittavaikutuksia tunneta.
Mustikka on luontainen E-vitamiinin lähde ja siinä on myös C-vitamiinia. Energiasisältöönsä nähden se on runsaskuituinen. Mustikan maine erityisen terveellisenä marjana perustuu sen suureen polyfenolipitoisuuteen, erityisesti antosyaaneihin. Mustikalla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia verenkiertoelimistön terveyteen ja veren rasva-arvoihin. Mustikka ja sen antosyaanit voivat myös estää elimistön matala-asteista tulehdusta, joka on yhteydessä muun muassa lihavuuteen ja diabeteksen syntyyn.
Mustatorvisieni (Craterellus cornucopioides) esiintyy melko yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa ja sitä voi löytää Pohjois-Pohjanmaalta saakka. Se on torven muotoinen, reunaltaan aaltoileva, ja ylä- tai sisäpinnaltaan harmaan- tai ruskeanmusta, ulkopinnaltaan harmaa. Mustatorvisieni kasvaa mieluiten tuoreissa lehdoissa ja kangasmetsissä ja se on paikkauskollinen – jos löydät esiintymän, käy tarkistamassa paikka joka vuosi!
Mustatorvisieni on erinomainen ruokasieni. Se on voimakkaan makuinen, joten sitä voi käyttää ruoissa myös mausteenomaisesti. Ohuen maltonsa ansiosta mustatorvisieni sopii hyvin kuivattavaksi. Kuivattu sieni on helppo murentaa mausteeksi monenlaisiin ruokiin.
Muiden sienten tavoin mustatorvisieni on kevyttä ravintoa. Siinä on proteiinia, vähän pääasiassa pehmeää rasvaa sekä kuituja. Sen entsyymit voivat auttaa ruoansulatuksessa ja aineenvaihdunnassa.
Vuohenputki (Aegopodium podagraria) on yksi runsassatoisimpia ja monikäyttöisimpiä luonnonkasvejamme. Se viihtyy pihoilla, pientareilla ja joutomailla, yleensä rehevillä paikoilla. Sillä on kuitenkin useampi myrkyllinen näköislaji, joten sen tunnistaminen on tärkeää opetella perusteellisesti ennen keräämistä.
Vuohenputken nuoria, vielä supussa olevia aluslehtiä kerätään alkukeväästä lähtien. Niitettäessä kasvusto uusiutuu ja satoa saadaan pitkään. Lehdet ovat hyvin ravintorikkaita ja ne sisältävät muun muassa runsaasti kuitua, kalsiumia, kaliumia, seleeniä ja C-vitamiinia.
Vuohenputken lehdet ja versot sopivat hyvin esimerkiksi tomaatti- ja juustoruokiin, keittoihin, muhennoksiin, kastikkeisiin, munakkaisiin, ohukaisiin ja leipätaikinaan. Niitä voi silputa salaatteihin ja leivälle. Versoja voi pakastaa tuoreeltaan tai ne voi kuivata ja käyttää viherjauheena.
lähde: Arktiset Aromit ry
https://www.arktisetaromit.fi