Yhteinen harrastukseni poikani kanssa on Eurovision laulukilpailut. Itse keskityn tarkemmin Suomen karsintoihin ja pääkilpailuun, poikani taas kuuntelee pohjoismaiden karsinnatkin. Olen saanut häneltä paljon ideoita ja löytänyt itsekin uutta mielenkiintoa eri musiikillisiin alueisiin. Mainittakoon, että viime kevään voittajakappaleen ja Suomen edustajien rockpainotteisten esitysten lisäksi omia suosikkejani olivat upeasti esitetty slaavilaista kansanmusiikkia esittänyt Ukraina sekä vahvan tunnelatauksen esityksessään luonut Ranska.
Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että live-esitysten katsominen paikan päällä antaa oman, hienon lisänsä musiikille ja hyvä lavaesiintyminen sekä artistin ja yleisön kohtaaminen ovat piste iin päällä.
Valitettavasti useat itseäni kiinnostaneet keikat ovat peruuntuneet ja sähköpostissa odottaa ensi kesälle peräti kahden siirretyn keikan liput. Pandemian alun jälkeen on peruuntunut kolme keikkaa ja siirtynyt mainitsemieni kahden lisäksi yksi, joka onnellisesti saatiin pidettyä suvantovaiheen aikana.
Monella ulkomaisella artistilla tai bändillä on optio tulla Suomeen ja ensi kesälle näyttäisi tulevan ruuhkaa. Nyt näkyy kuitenkin valoa tunnelin päässä ja pandemiatilanteen arvellaan tasaantuvan sekä lopulta helpottavan. Keikkaruuhkan takia joudun toki tekemään karsintaa ja jättämään joitakin kiinnostavia esiintyjiä väliin kiireen tai jopa toisen keikan takia. Toisaalta tuleehan niitä uusia kesiä, vuosia ja kiertueita. Ja joka tapauksessa, kunhan vain pääsee jälleen kokemaan sen keikkatunnelman, artistien ja muiden fanien kanssa. Sitä on odotettu.
Petri Laine
Kirjoittaja on moninaisen elävän musiikin ystävä.
