Liikenne – ja viestintäministeriö on liukastumisia ja kaatumisia tutkiessaan havainnut, että naiset liukastuvat useammin kuin miehet. Havainto ei ole linjassa sen seikan kanssa, että liikenneonnettomuuksien kohdalla miesten loukkaantumisriski on naisia korkeampi – kaikilla kulkutavoilla.
Lieneekö kyse jalkineista? Naisilla saattaa olla talvellakin siroja sileäpohjaisia kenkiä, kun taas miehillä on useimmiten jonkin sortin saappaat tai muuten raskas kaasujalkine.
Tänä talvena ei taatusti keneltäkään ole jäänyt huomaamatta, että jalankulkukelit ovat olleet viheliäisen liukkaat. Kivuliaimmin asian ovat saaneet kokea ne arviolta noin 125 000 suomalaista, jotka ovat kaatuneet.
Talvikunnossapidon kustannukset ovat usein pienemmät kuin liukastumistapaturmista aiheutuneet kustannukset, mutta silti talvikunnossapidosta kitsastellaan. Kunnissa ja taloyhtiöissä.
”Oman” yhtiöni piha on ollut viikkokausia kuin vetinen luistinrata, joskin muhkuraisempi ja liukkaampi. Hiekkaa on laitettu kapealle polulle suunnilleen lasten hiekkaleikeissään käyttämän lapiollisen verran.
Auton luokse pääseminen on ollut äärimmäistä extremeä. Joskus on pitänyt tarpoa mutkien kautta kosteassa umpihangessa, kun jäälle ei ole uskaltanut mennä. Viimein, kun nastatkaan eivät enää kunnolla auttaneet, otin eteisen nurkasta jääpiikillä varustetun kyynärsauvan. Siinä vasta hyvä kapistus!
Olenkin luvannut itselleni, että kyseinen kyynärsauva pysyy takapenkin jalkatilassa varmuuden vuoksi vappuun saakka.
Vaarat vaanivat myös lumitöitä tehdessä. LähiTapiolan korvauspalvelu kertoo tiedotteessaan, että alkutalvesta koettiin lumimyräköiden yhteydessä isoja vahinkoilmoitus-piikkejä. Samalla lisääntyvät yhteydenotot etälääkäripalveluun.
Lumitöiden kohdalla riskialttiutta lisää suomalaisten pakkomielteisyys aurata lumesta vapaaksi pihamaan joka ikinen pläntti. Vaikka monesti pieni polkukin riittäisi. Varsinkin kun lumi voi sulaa jo seuraavana päivänä.
Toki on niinkin, että lumityöt ovat monille mukavaa, jopa tervetullutta liikuntaa. Suomessa on kuitenkin kymmeniätuhansia vanhuksia, jotka sydänterveyttään uhmaten uurastavat lumitöissä viikoittain tuntikausia. Eivätkä todellakaan omaksi ilokseen.
Nuoret friskit lukiolais- tai ammattikoululaispojat voisivat täällä Peimarissakin perustaa kimpassa kevytyrityksiä, jotka tekisivät vanhuksille pienimuotoisia lumitöitä. Hyvän mielen lisäksi siitä saisi pientä palkkaakin.
