Vuodenvaihteessa Paimion väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen valossa 11041, Sauvon 2958 ja Kaarinan 35502. Kaikissa luvuissa oli kasvua aiempaan, joskin Sauvon kasvu jäi syksyllä uutisoitua pienemmäksi eli vain kahdeksaan henkeen. Paimiossa väkiluku kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella vuodessa 119 hengellä ja Kaarinan huimalla 835 hengellä.
Sauvossa väkiluku keikkuu tuossa 3000 rajamailla, mutta on jäänyt sen alapuolelle vuodesta 2018 lähtien. Korkeimmillaan viime vuosikymmeninä se oli vuonna 2016, jolloin Sauvon väkiluku oli 3047.
Kaarinan väestönkasvu on ihan omaa luokkaansa koko Turun seutuakin katsoen, eikä kasvu näytä juurikaan hiipumisen merkkejä. Viime vuonna Kaarina kasvoi vuoden jokaisena kuukautena tasaiseen tahtiin, mutta selvästi vilkkain muuttokuukausi oli heinäkuu. Silloin Kaarinan väkiluku kasvoi 120 hengellä.
Väestötietojen mukaan Paimiossa asui vuodenvaihteessa hyvinkin tasamäärin miehiä ja naisia eli 5490 miestä ja 5551 naista. Sauvossa sukupuolijako oli selvempi, miehiä 1513 ja naisia 1445. Kaarinassa olikin sitten selvä naisvalta: naisia oli 18195 ja miehiä 17307.
Ikärakenteesta viime vuoden tilastot kertovat, että Paimiossa asui 2100 alle 14-vuotiasta ja Sauvossa vastaava luku oli 442. Kaarinassa tuo lasten ja nuorten ikäryhmän osuus oli yli 6500. Paimiossa ja Kaarinassa siis lähemmäs viidennes asukkaista kuuluu tuohon ikäluokkaan, ja Sauvossa noin joka seitsemäs kuntalainen.
Sauvossa 15-24-vuotiaat ovat ikäryhmänä paikkakunnan pienin, siihen kuuluu 239 nuorta. Alle yksivuotiaita lapsia Sauvossa oli väestötilaston perusteella 26. Vauvoja Sauvossa syntyi tai tuli muuton myötä aivan pienenä neuvolan kirjoihin 25.
Ikäryhmään 45-64 kuuluu sauvolaisista suurin joukko eli 894 henkilöä. Itse asiassa 56-vuotiaat olivat viime vuonna Sauvossa suurin yksittäinen ikäluokka sillä heitä oli 62, ja toiseksi suurin ikäluokka oli 71-vuotiaita, heitä oli 59. Nyt parille tulevalle vuodelle ei Sauvoon ole osumassa yhtään satavuotispäivää, mutta viime vuonna yksi henkilö täytti sata vuotta.
Paimiossa suurin kuntalaisryhmä löytyy ikävuosien 25-44 väliltä, eli tuohon ryhmään kuuluu lähemmäs 2800 henkeä. Suurin yksittäinen ikäluokka ovat viime vuonna 44 vuotta täyttäneet, heitä on 181. Iso on myös viime vuonna nelikymppisiään juhlineiden joukko, heitä on väestörekisterin tietojen mukaan 176.
Alle yksivuotiaita lapsia oli 127, ja neuvolan luvuissa Paimiossa syntyneiden vauvojen määrä oli 115. Se on vain muutama vähemmän, kuin mitä väkiluvun kasvu.
Kaarinan kaupunkilaisissa suurin ikäryhmä ovat 45-64-vuotiaat, heitä on lähemmäs 9200. Kovin suuri ero ei tosin ole ikäluokassa 25–44-vuotiaat. Suurin ikäryhmä olivat viime vuonna 41-vuotiaat, heitä oli 561, mutta 55-vuotissyntymäpäivää viettäneet tulivat lähellä perässä, heitä oli 538 ja 47-vuotiaita 537.
Alle yksivuotiaita Kaarinassa oli väestörekisterin kirjoilla 444 ja sata vuotta täyttäneitä seitsemän.
Väestö
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko Suomen väkiluku oli joulukuun lopussa 5 549 599.
Väkiluku kasvoi vuoden 2021 aikana 15 806 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 22 305 enemmän kuin maastamuuttoja.
Syntyneitä oli 7 760 vähemmän kuin kuolleita.
Hymyileväinen Eetu on lottovoittolapsi
SAUVO
Salli Mikkola
Karunassa asuvien Anna Virran ja Tuomo Dravantin Eetu -poika on pian puolivuotias hymyileväinen ja rauhallinen pikkumies. Vanhemmat kuvailevat Eetua kiltiksi ja hyvin sylissä
viihtyväksi vauvaksi, joka on jo hiukan oppinut vierastamaan. Sauvon terveysaseman neuvolaterveydenhoitaja Taina Pöystilä kutsuu Eetua leikkisästi ”lottovoittolapseksi”. Vaikka jokainen lapsi on lahja jo itsessään, tällä tittelillä tarkoitetaan Pöystilän mukaan pientä vauvaa, joka hemmottelee vanhempiaan nukkumalla
liki alusta asti kokonaisia yöunia.
– Eetu nukkuu yöt läpeensä ja herää aamulla hymyillen, äiti vahvistaa.
Eetu-vauvan suurin idoli, isoveli ja perheen esikoinen Lenni nukkui vanhempien mukaan myös katkeamattomia yöunia jo pikkuvauvana. Nyt Lenni on reipas esikoululainen, joka auttaa äitiä vauvanhoidossa viihdyttämällä ja syöttämällä pikkuveljeään.
– Isoveli saa aina ne isoimmat naurut ja hymyt, vanhemmat kertovat.
Virta-Dravantin perheen ja Pöystilän yhteinen taival alkoi jo Lennin vauva-aikana. Pöystilä kuvaileekin, että yksi neuvolaterveydenhoitajan työn parhaista puolista on jatkuvuus – perheisiin tulee perhesuunnittelun, äitiysneuvolan ja lopulta lastenneuvolan myötä tutustuttua hyvinkin läheisesti.
Hymyn näkee silmistä
Eetu syntyi keskelle pandemiaa, maskien ja rajoitusten keskelle. Ensimmäiset rajoitukset olivat vastassa jo synnytyssairaalassa, jossa vierailuja oli Eetun syntymän aikaan
rajoitettu niin, että isoveli sai piipahtaa vain vartin ajan tuoretta pikkuveljeä ihailemassa. Moni asia, joka meistä aikuisista tuntuu edelleen omituiselta, on pienelle
Eetulle täysin normaalia. Hymyileväinen puolivuotias ei esimerkiksi nyt neuvolakäynnillä näytä arastelevan maskipäisiä aikuisia lainkaan, vaan suhtautuu mittaustoimenpiteisiin
ja rokotuksiin rauhallisesti.
Taina Pöystilän mukaan pandemia-aika on osoittanut, että pienikin vauva kyllä tunnistaa hymyn, kunhan se ylettyy silmiin saakka. Myös äänenpainolla on merkitystä kommunikaatiossa.
– Vaikka maski on päässä, pikkuvauvakin tuntee hymyn silmistä. Silmien hymy riittää.
Toimimalla yhteen
Maskien käytön lisäksi pandemia näkyy Virta-Dravantin perheen arjessa myös siinä, ettei kotoa paljoa poistuta.
– Olemme olleet paljon kotona, kun ei ole ollut välttämätöntä pakkoa lähteä mihinkään. Lennin vauva-aikana kävimme paljon enemmän esimerkiksi kauppakeskuksissa
ja muskareissa, ihmisten ilmoilla, Anna kertoo.
Karunaan syntyi Eetun lisäksi viime vuoden loppukesän ja -syksyn aikana kolme muutakin vauvaa, joiden äidit ovat perustaneet yhteisen viestiryhmän. Tapaamista suunnitellaan, kunhan pandemiatilanne helpottaa.
Sauvossa vauva- ja lapsiperheille järjestetään ohjelmaa myös ohjatusti. Sauvon seurakunta, Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvila ja esimerkiksi nyt
helmikuussa startannut Vauvasirkus tarjoavat äitiyslomalaisille ja vauvaperheille toimintaa ja tärkeitä kohtaamisia.
– Järjestetty toiminta kokoaa lapsiperheitä yhteen. Kaikenlainen toiminta on tärkeää, Pöystilä painottaa.
– Myös neuvola voi olla kohtaamispaikka, jossa voi tutustua samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin uusiin ihmisiin.
Säde muistelee kotikaupunkia lämpimästi
Vuosi 1997 oli merkittävä paitsi Paimiolle, myös paimiolaiselle Helinin perheelle. Perheen tytär Säde Helin syntyi 2.1.1997, ja oli Paimion kaupungin virallinen ensimmäinen vauva.
– Äidin ja isän mukaan olin kiltti vauva, mutta öisin heräilin kuulemma tunnin välein, Säde kertoo naurahtaen.
Nykyään Turussa poikaystävänsä kanssa asuva ja sairaanhoitajana työskentelevä Säde Helin muistelee kotikuntaansa lämmöllä.
– Paimiossa oli hyvä viettää lapsuutta. Mukava, pieni paikkakunta, jossa on kuitenkin paljon harrastusmahdollisuuksia.
Hänen koulutaipaleensa alkoi aikoinaan Veikkarin koulusta ja päättyi Paimion lukioon. Kouluvuosistaan hän muistaa, miten sekä jäähallia että hiihtoputkea hyödynnettiin liikuntatunneilla. Koulun ulkopuolella hän harrasti myös pianonsoittoa Outi Ollilan musiikkikoulussa.
Säde Helinin lisäksi alkuperäinen paimiolainen on myös hänen lemmikkinsä, bordercollie Vida, joka täyttää pian 9-vuotta ja on sopeutunut hyvin suurempaan kaupunkiin ja kerrostaloelämään.
Helinin vanhemmat asuvat edelleen Paimiossa, ja Säde kertookin vierailevansa heidän luonaan ”säännöllisen epäsäännöllisesti”. Vanhemmat kertovat myös kotikaupungin kuulumisia.
– Paimio on kasvanut lisää ja on ollut mukava huomata, että on tullut myös paljon uusia palveluita ja kauppoja.
Turussa asuminen on toistaiseksi kätevintä työpaikan sijainnin ja liikkumisen suhteen. Sujuvampi julkinen liikenne saattaisi houkutella Säteen takaisin kotikonnuille.
– Paimion bussiyhteyksien parantaminen olis hyvä juttu, hän vinkkaa.
