Peimarilaisella lammella on ollut viime syksystä asti käynnissä mielenkiintoinen koe: voisiko kirjolohi menestyä melko matalassa metsälammessa niin hyvin, että se voisi jopa vakiintua ja lisääntyä siellä? Puolen vuoden ja yhden melko kovia pakkasjaksoja sisältäneen talven jälkeen lopputuloksena on: voi.
– Kyseinen lampi on noin parin hehtaarin kokoinen ja melko matala. Syvin kohta on noin neljässä metrissä, mutta valtaosa on huomattavasti matalampaa. Monessa kohtaa vesi on mennyt lähes hapettomaksi, mutta lohi on silti pärjännyt talven yli, vahvistaa Ammattiopisto Livian kalakoulun opettaja Mikael Sarelin.
Sarelin kävi helmikuussa ottamassa kalakoulun oppilaiden kanssa ensin vesinäytteitä yksityisestä lammesta. Näytteiden perusteella odotukset eivät olleet kovin korkealla, sillä hapen määrä vedessä oli laskenut paksun jääkerroksen ja pitkän talven myötä erittäin alhaiseksi.
Runsas viikko myöhemmin he palasivat lammelle koepilkkimään tavoitteenaan varmistaa, olisiko edes osa lampeen istutetuista 70 kirjolohesta säilynyt hengissä talvesta. Vaikka tärppejä saatiin kirpeässä pakkassäässä odotella toista tuntia, alkoi kirjolohta nousta ylös sopivan paikan löydyttyä vilkkaaseen tahtiin.
– Nyt voi vahvistaa, että kirjolohet ovat tosiaan selvinneet tässä lammessa talvesta. Omistajan haaveena on ollut istuttaa tänne elinvoimainen kirjolohikanta ja se näyttäisi nyt onnistuvan, Sarelin iloitsi.
Pilkkiminen osa opintoja
Koepilkkiminen on osa kalakoulun oppilaiden opintokokonaisuutta. Siksi peimarilainen koelampi oli erittäin mieluisa tutkimuskohde myös koulun näkökulmasta.
– Pilkkimään ei päästä kovin usein, ja koska koulu sijaitsee Paraisilla, käymme kalastamassa ja tutustumassa vesistöihin suurimmaksi osaksi saaristossa. Siksi tällainen mantereen metsälampi on erittäin mielenkiintoista vaihtelua, miettii toista vuottaan kalakoulussa opiskeleva Ossi Järvinen.
– Vedenlaadun suhteen tämä on ideaali kohde meille. Käytännössä opettelemme kirjolohen pilkintää, ja kaikki mitä saadaan nostettua ylös palautetaan myös takaisin lampeen. Kyse on harjoittelusta, eikä tällaisiin olosuhteisiin päästä kovin usein treenaamaan, Sarelin jatkaa.
Puolen metrin jääkerros
Jäätä tosiaan lammessa riittää, sillä kairaa saa reikiä tehdessään kiertää lähes kierteiden loppuun asti. Kalakoulun oppilaat arvioivat, että jään paksuus vaihtelee lammella 50–60 sentin välillä.
– Ei tarvitse ainakaan jännittää, onko heikkoa jäätä, yksi oppilaista huikkaa uutta reikää tehdessään.
Lohta ja muitakin kalalajeja pilkkiessä reijän sijainti on tärkeässä roolissa. Kalakoulun oppilaat tekevät pienelle alueelle useita reikiä noin viiden metrin etäisyydellä toisistaan – ja sitten odotellaan, mielellään liikkumatta.
– Jos jäällä liikkuu paljon edestakaisin, voi se hätyytellä kaloja kauemmas. Jutella totta kai voi, mutta muuten olisi hyvä olla ainakin hetki paikallaan, Järvinen sanoo.
Kirjolohi on Suomen vesistöissä vieraslaji, eikä sitä saa istuttaa ilman lupaa. Jos omistaa riittävän kokoisen ja vedenlaadultaan riittävän hyvän lammen, alkaa luvan hakeminen paikallisen ELY-keskuksen ja paikallisen kalanistutusviranomaisen kautta.
Jos lupa heltiää, voi sen jälkeen istutettavaa kalaa ostaa esimerkiksi Paraisten kalakoulusta.
Paraisten kalakoulu houkuttelee opiskelijoita ympäri Suomea
Livian ammattiopistoon kuuluvan Paraisten kalakoulun oppilaista iso osa on muualta kuin saaristosta. Kalatalouden ammattitutkinto kiinnostaa nuoria monista eri syistä.
– Kalastuksen ohjaaminen tai kalastusalan liikkeeseen myyjäksi pääseminen olisi haaveissa. Sitä kohti opiskellaan, tuumii lietolainen Anton Kumpula
Jokioisilta Paraisille opiskelemaan saapunut Jussi Seppänen haaveilee saman tyyppisestä tulevaisuudesta kuin Kumpula, mutta Oulusta etelään opintojen perässä muuttanut Ossi Järvinen puolestaan haluaa ammattikalastajaksi.
– Teen opintojen ohessa työssäoppimisena ammattikalastajatutkintoa. Koulusta taas haen kalaopaskoulutusta. Sitä tietoa ei saa muualta kuin koulusta, mutta kalastusta voi hyvin opiskella myös itse työn kautta, hän tuumii.
Heille peimarilaiselle lammelle tehty pilkkikeikka oli mieleen.
– Sää ainakin suosii, kiva päästä vaihteluksi järvimaisemiin kun tavallisesti olemme merellä välillä aika karuissakin olosuhteissa, Kumpula sanoo.
Paraisten kalakoulu on kalatalousalan suurin toisen asteen kouluttaja Suomessa. Ja myös ainoa, joka kouluttaa ammattimaista rannikkokalastusta.
– Aikuisopiskelijoiden ryhmä on aika iso, mutta nuorille peruskoulusta tuleville opiskelijoille olisi vielä enemmän kysyntää. Paikkoja ja asuntolapaikkoja kyllä järjestyy, lupaa kalatiimin tiiminvetäjä Outi Kaski-Laakso.
