Kiertotalouden solmukohta Turun ja Salon välissä, 15 000 asukasta ja tasatunnein asemalle pysähtyvä lähijuna. Aidosti kaupunkimainen keskusta uusine kerrostaloineen, tuoreine liiketiloineen ja monipuolisine palveluineen. Voisiko 25 vuotta kaupunkina juuri täyttänyt Paimio näyttää alun kuvauksen kaltaiselta alkuvuodesta 2047, jolloin Paimio saa kaupunkina 50 vuotta mittariin?
Voi, ainakin jos asiaa kysyy muun muassa alue- ja väestöennusteita työkseen tekevältä Timo Arolta sekä Paimion kaupungin elinkeinojohtaja Mika Ingiltä. Tosin tuollainen skenaario vaatisi jo aivan kaikkien mahdollisten ja lähes mahdottomien positiivisten heijastumien osumista Paimionjoen molemmin puolin.
– Paimion kaltaisessa kehyskunnassa kahdella asialla on valtava merkitys: Mikä on alueen keskuskaupungin, eli tässä tapauksessa Turun, tilanne ja toinen liittyy liikenteeseen ja liikenneyhteyksiin. Paimio on näiden asioiden puolesta aika herkullisessa asemassa, ja esimerkiksi asukasluvun kehittymisen voi varovaisestikin arvioida kiihtyvän 2000-luvun ensimmäisen kahden vuosikymmenen tasosta, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Aro miettii.
Myös Ingi näkee Paimion tulevaisuuden yritysten ja työpaikkojen näkökulmasta erityisen hyvänä siksi, että kasvulle on luotu tarvittavat olosuhteet viimeisen viiden vuoden aikana.
– Uskon, että kun kaupunki jatkaa määrätietoista työtä, niin seuraavan 25 vuoden aikana Paimion Kiertotalouskampus kehittyy yhdeksi seutukunnan kiertotalouden solmukohdaksi. Täällä toimivat monet kansainvälisestikin tunnetut kiertotalouden korkeaa jalostusarvoa tavoittelevat yritykset. Näiden työllistämisvaikutus on suuri. Paimiolla on positiivinen ongelma löytää kasvavalle yritysmäärälle sopivia sijoittautumispaikkoja, Ingi näkee.
Yli prosentin kasvuvauhti
Paimion asukasluku kasvoi vuonna 2021 119 asukkaalla ja oli vuoden lopussa 11 041. Vuotta aiemmin asukasluku kasvoi 74:llä, ja sitä aiempina vuosina 2010-luvulla lukema kasvoi keskimäärin noin 50 asukkaalla vuodessa. Korona-aika on kiihdyttänyt Paimion kasvua selvästi, mutta voiko tuo kasvu-ura jäädä pysyväksi?
– Juna-asemaa lukuun ottamatta Paimion tilanne on jo nyt aika hyvä. Ollaan juuri siinä 30 kilometrin säteen sisällä, jonne Turun muuttovirta ulottuu. Sen kauempana virrat alkavat selvästi vähentyä, Aro näkee ja jatkaa:
– On paljon sellaisia positiivisia tekijöitä, jotka nähdäkseni pitävät Paimion väestönkehityksen positiivisena ja hieman jopa kiihtyvänä verrattuna siihen, mitä se aiemmin 2000-luvulla on ollut.
Olemassa olevat positiiviset tekijät liittyvät vahvasti Turkuun, joka kuuluu yhteen Suomen kolmesta selkeästä kasvualueesta pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun lisäksi. Lisäksi Aro nostaa esiin positiivisen asian, johon Paimio ei voi edes vaikuttaa.
– Ihmisten liikkumisen virta on Helsinkiin päin. Turun kasvukehä laajenee Salon suuntaan, mikä avaa ja korostaa Paimion mahdollisuuksia. Paimio–Salo–Lohja-akseli tulee nousemaan nykyiseen verrattuna. Lohja hyötyy Helsingin ja Länsi-Uudenmaan läheisyydestä, Salo hyötyy sekä Turun että Helsingin kasvusta ja Paimio hyötyy siinä sivussa Turun kasvukehän laajenemisesta, Aro uskoo.
Ilman sen suurempiakin ponnisteluja hän näkee, että Paimion asukasluku tulee 25 vuoden kuluttua olemaan vähintään 12 tuhatta, todennäköisemmin lähempänä 13 tuhatta.
Arolle seutu on siinä mielessä tuttua, että hänen vaimonsa on lähtöisin Paimiosta. Lisäksi hän on opiskellut Turussa ja asunut Turun lähikunnissa. Työnsä puolesta suurten seutukuntien kehyskunnat ovat Arolle tuttuja asiakkaita.
– Edelleen tulee aika aktiivisesti seurattua, mitä siellä Turun seudulla tapahtuu. Suurten kaupunkien kehyskunnissa muutokset ovat yleensä suuria suuntaan tai toiseen, jonka seurauksena mekin teemme töitä aika paljon sellaisten kuntien kanssa, Aro kertoo.
2030-luku ratkaisijana
Paimion tulevaisuutta spekuloidessa nousee 2030-luvun alkupuolisko monella tapaa käänteen tekeväksi. Jos Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden suunnitelmat etenevät toteutusvaiheeseen, nousee myös Turun ja Salon välinen lähijunayhteys realistiseksi vaihtoehdoksi.
Se voisi tarjota juuri sen ekstrabuustin, joka veisi Paimion väkilukukehityksen aivan uusille urille.
– Lähijuna tulee ”räjäyttämään potin”. Paimio kasvaa vauhdilla, mutta hallitusti. Lähijunan joustava liikkuminen tuo Paimion aivan uusien urbaanien asukkaiden vaihtoehdoksi. Asukasmäärän lisääntyessä myös palveluita tarjoavien yritysten määrä suurella todennäköisyydellä kasvaa. On myös huomioitava, että Paimion Parantolan ympärille rakentuva matkailumarkkina hyötyisi lähijunasta merkittävästi, elinkeinojohtaja Ingi puntaroi.
Hän uskoo, että kun asukasmäärä kasvaa ja lähijunaliikennöinti mahdollistuu, tulee Parantolasta Paimiolle aito kassamagneetti.
– 2030-luvulla Parantola on jo yksi Unescon maailmanperintökohteista ja tavoittelee 100 000:tta vierailijaa vuodessa. Tämä tarkoittaa 273 ostovoimaista vierailijaa vuoden jokaisena päivänä. Se on valtava mahdollisuus ja etu Paimiolle, Ingi innostuu.
Myös MDI:n Aro innostuu raiteista ja niiden luomista mahdollisuuksista ”nostaa oletuskäyrää merkittävästi”.
– Jos jotain isoja muutostekijöitä joilla on paljon vaikutusta miettii niin se on ratayhteys ja erityisesti lähijunaliikenne. Jos tunnin juna mahdollistaa sen, että Paimion asema on lähijunaliikenteen piirissä. Se avaa aivan uuden portin esimerkiksi sellaiselle kehitykselle, josta nyt Kaarina on nauttinut. Paimio olisi silloin jonossa seuraavana hyötyjänä, Aro laskee.
Asumisvaihtoehtoja kaikille
Jotta raideyhteys voisi nostaa Paimion asukaslukua tuhansilla 2030- ja 2040-luvuilla, pitää uusille asukkaille tarjota myös monipuolisia asumisvaihtoehtoja. Enää pelkästään omakotitalotontit ja muutama kerrostalovaihtoehto keskustan kupeessa eivät riitä, vaan Paimion on kasvettava metri metriltä kohti taivasta.
– Ennen kaikkea Paimion tulisi tarjota mahdollisimman monipuolista asuntotuotantoa erilaisiin asumistarpeisiin. Pitäisi olla entistä enemmän kerrostalovaltaista ja korkeaa rakentamista Paimion keskustaajaman kohdalla. Jonka lisäksi edelleen myös pientalovaltaista asumista lähellä palveluja, Aro visioi.
Monipuolinen asuntotarjonta on erottanut esimerkiksi vahvasti kasvaneen Liedon Paimiosta. Myös markkinointikoneisto Liedossa on onnistunut saamaan Turun seudulta asuntoja haikailevien mieleen ajatuksen, että kunta olisi jotenkin oleellisesti lähempänä Turkua kuin sen onkaan. Matkassa mitattuna ehkä, mutta minuuteissa ei niinkään.
– Jos katsoo viimeistä kymmentä vuotta niin kasvu on liittynyt vahvasti Kaarinaan ja Lietoon. Lieto on onnistunut myymään hyvin sellaisen imagon, että se olisi lähempänä Turkua kuin se onkaan. Sama pätee myös Raisioon viime vuosien osalta, siellä on selvästi nostettu omaa positiota, Aro näkee.
Juuri Liedon kunnanjohtajaksi Paimion elinkeinojohtajan paikalta siirtyvä Ingi uskoo kuitenkin Paimion nousuun tulevina vuosina.
– Nyt on se hetki, jolloin Paimion tulevan menestystarinan perustukset luodaan. Itse uskon, että Paimiolle tulee muodostumaa selkeä keskusta ja se muuttuu entistä kaupunkimaisemmaksi. Uskon myös, että liikkuminen ja luonto virkistyskäytössä tulee aina olemaan osa paimiolaisuutta. Paimio tulee tulevaisuudessakin elinvoiman näkökulmasta olemaan yksi voittajista; sisämarkkinan palvelut kehittyvät asukasluvun kasvaessa ja yritysten erikoistuessa ja teollisuusalueet kehittyvät tarjoten monenlaisia työpaikkoja paimiolaisille.
Kaarinasta virta Paimioon?
Vaikka skenaariossa spekuloidaan jopa runsaan prosentin vuosittaisella asukaslukumäärän kasvulla Paimiossa, voi sellainen tahti pidemmän päälle kääntyä jopa rasitteeksi. Kaarina on juuri nyt tilanteessa, jossa asukasluvun kasvu on jopa liian nopeaa suhteessa kaupungin palvelutason ja infran kehittymiseen.
– Kaarinassa kasvuvauhti on korkeampaa kuin kertaakaan 40 vuoteen. Se tulee johtamaan siihen, että palvelurakenne ja infra eivät välttämättä pysy kauhean hyvin perässä. Ne asiat, jotka ovat olleet muuttopäätöksen taustalla eivät enää toteudu samalla tavalla. Kaarinan kilpailukyky niissä saattaa hieman heikentyä ja Paimiolla olisi silloin sauma korostaa samojen asioiden sujuvuutta. Paimion olisi sauma saada niitä virtoja enemmän osakseen jos niitä haluaa, Timo Aro näkee.
Se toki vaatii myös aiempaa aktiivisempaa markkinointia Paimiolta. Hyviä puolia on tuotava tehokkaammin esiin kuin aiemmin 2000-luvulla.
– Paimio voisi vähän isommin tehdä itseään tunnetuksi ja näkyväksi. Se on ollut aika maltillista tähän asti, vaikka valttikortit olisivat omassa käsissä. Ehdoton etu Paimion kohdalla on se, että suunta Turusta on kuitenkin Helsinkiin päin. Sinne kuitenkin suuntautuvat ne suurimmat virrat. Se on henkisesti kasvava suunta, kun tehdään muuttamiseen liittyviä valintoja, Aro muistuttaa.
