Lienee paikallaan sanoa, että Varasvuoren mäkikeskus on loppu- ja alkuvuoden aikana kokenut suurimman muodonmuutoksensa sitten vuoden 1999 ja ison mäen uudelleenrakennuksen. Paimion Urheilijoiden mäkijaoston talkooväki on syksyn aikana kaatanut metsää Varasvuoren rinteiltä satojen neliöiden alueelta, muovannut mäkeen pohjat kolmelle uudelle hyppyrille ja saanut uusista mäistä ensimmäisen, K-15:n, hyppykuntoon asti.
K-15:n lisäksi vanhojen mäkien eteläpuolelle valmistuu kevään ja kesän aikana vielä uudet K-3- ja K-10-mäet.
– Sen jälkeen meillä on Varasvuorella yhteensä viisi mäkeä sopivin välein junioreiden treenaamista varten. On tässä heitetty talkooväen kesken huulta, että valmistuessaan meillä on Suomen parhaat ympärivuotiseen junioriharjoitteluun soveltuvat mäet Paimiossa, hymyilee mäkijaoston valmentaja Valtteri Schleutker.
Uusien mäkien edestä puretaan vanhat K-2–K-15-mäet, jotka ovat tehneet koko alastulorinteestä yhdistettynä kuntoportaisiin kovin ahtaan ja turvattoman. Jatkossa kuntoportaille jää rinteeseen oma kulkuväylänsä, joka erottaa pienet mäet kahdesta suurimmasta (K-58 ja K-29).
– Se luo paljon selkeyttä koko harjoittelu- ja liikuntatoimintaan Varasvuorella. Nyt on menty vähän ristiin rastiin ja väistelty toisiamme, sanoo talkooporukkaan kuuluva mäkivalmentaja Sami Kesti.
Turvallisuus edellä
Pääsyy uusien mäkien rakentamiseen on turvallisuus, mutta myös hyppääjän polun kehittäminen. Vanhoissa mäissä kuilu erityisesti K-15:n ja K-29:n välillä on ollut niin iso, että loikka on tuntunut nuorista hyppääjistä välillä valtavalta.
– Vanhan K-15-mäen ylämäen vauhti oli niin matala, ettei siitä hypätty kuin aivan maksimissaan noin 12 metrin hyppyjä. Niiden jälkeen K-29-mäen yli 20-metriset hypyt ovat aika pitkiä, ja myös vauhti kasvaa valtavasti. Uusi K-15-mäki on vauhdiltaan aiempaa nopeampi ja alastulorinne mahdollistaa turvallisesti noin 17–18 metrin hypyt. Niiden jälkeen siirtyminen K-29:iin on paljon luontevampaa, Schleutker selventää.
Uudet mäet ovat myös profiililtaan, eli sekä lasku- että alastulomäen jyrkkyydeltään moderneja. Se tarkoittaa, ettei rinteen ja tasamaan kulma ole liian jyrkkä, jotta lasten ja nuorten olisi helpompi harjoitella hyppäämistä.
– Kulmia hiotaan vielä, mutta tarkoituksena on, että lopputuloksena mäistä olisi mahdollisimman helppo hypätä ja harjoitella, Kesti vahvistaa.
Uusille mäille on siksikin tarvetta, että harrastajamäärät ovat seurassa kääntyneet pitkään jatkuneen laskusuhdanteen jälkeen viime vuosina nousuun.
– Noin 25 nuorta hyppää jo aktiivisesti PU:ssa, ja kokeilupäivissä on ollut parhaimmillaan jopa 50 tutustumassa lajiin. Mäkihyppy on nyt pitkästä aikaa taas hyväsä nosteessa, itsekin mäistä hyppäävä Kesti iloitsee.
Kolmannes urakasta takana
PU:n mäkijaosto on tehnyt mäkiä ilta- ja viikonlopputöinä talkoovoimin. Schleutker ja Kesti laskevat, että talkootyötunteja on kertynyt toistaiseksi noin 500, ja edessä on vielä valtavampi urakka.
– Varmaan noin kolmasosa kokonaistyömäärästä on nyt takana. Maamassoja pitää vielä siirtää, uusia aitoja ja portaita rakentaa sekä loppuviimein uudet mäet pitää myös muovittaa. Pelkät muovit maksavat noin 10 000 euroa, joten kaikkea ei voida tehdä ihan pelkästään talkootyönä. Myös tukijoita tarvitaan, Schleutker painottaa.
Tammikuun lumisateiden myötä Varasvuoren uusien mäkien rinteille on kertynyt viikoittain epätoivottuja jälkiä. Pulkkailusta syntyneet railot ovat hidastaneet merkittävästi talkoolaisten työtä ja he toivovatkin, että pulkkailijat pysyisivät Varasvuoren pulkkamäessä.
– Periaatteessa pulkalla laskeminen ei ole niin suuri ongelma, mutta kun lapset jarruttavat rinteessä vauhtia jaloin, jää kengistä syvät railot lumeen. Niiden paikkailussa on aika iso työ, jotta mäestä on taas turvallista hypätä. Yksikin railo voi aiheuttaa kaatumisen ja sen seurauksena loukkaantumisen. Sitä tietenkään kukaan ei toivo, Schleutker painottaa.
