Uusi vuosi toi tullessaan lisää huonoja uutisia jotka eivät näytä loppuvan. Tämä näkyy myös paimiolaisten elämässä osana maailmanlaajuisia hinnannousuja, sekä jo saapuneina ukrainalaisina pakolaisina. Yrittäessäni löytää hyviä uutisia huonojen keskellä, muistin että kriisikaudet ovat historiallisesti vauhdittaneet innovaatioita.
Pohdin, voiko Ukrainan sota vauhdittaa uusiutuvaan energiaan siirtymistä?
Helmikuussa julkaistussa YK:n ilmastopaneelin raportissa käy ilmi, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan yhä vahvemmin sään ääri-ilmiöiden muodossa, myös maaseutuvoittoisessa Paimiossa. Vaikka ilmastonmuutoksessa ei ole voittajia, kriisistä voi hyötyä suosimalla kuormittavaa nykytilaa, joka perustuu energian tavoin pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin. Tulevat vuodet vaativat sietämään epämukavuuksia, joita tarvittavat muutokset kriisin harjalla vaativat.
Yli neljännes EU:ssa poltettavasta öljystä tulee Venäjältä ja on tärkeää että maat reagoivat tähän ennen kuin Venäjä pakotteiden vastineeksi sulkee öljyhanat. Suomikin on riippuvainen öljystä, mutta kotimaastakin löytyy tuulta, vettä ja välillä jopa aurinkoa, joita voidaan valjastaa myös energiaksi.
Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä yli 44% Suomen energiankäytöstä kattaa uusiutuva energia, jota on myös myyty Belgiaan. Euroopan energiariippuvuuden hidastamat pinnalliset sanktiot saataisiin täysivoimaisiksi, jos uusiutuvien energioiden hankkeita vauhditettaisiin.
Huokauksia. Huokauksia uutisissa, kotona, kaupassa, bensa-asemalla.
Sodassa oikeuksien puolustaminen voi kulkea käsi kädessä positiivisten kehitysten rinnalla, ilman että se on kyseisten oikeuksien puolustamista pois. Loppujen lopuksi, joku aina hyötyy sodasta; on se sitten aseteollisuus, muiden mantereiden markkinat tai viimeistään sodan ns. voittajaosapuoli.
Toivottavasti jo näkyvissä oleva positiivinen kehitys energiariippumattomuuden saralla ei kaadu siihen, että tuulipuistoja ei haluta omaan maakuntaan maisemahaitan takia. Mielestäni kotimaiset tuulipuistot ovat kauniimpia kuin öljynjalostamot tai ydinvoimalat. Ja paljon pienempi paha kuin ulkomaisen, perusteettoman hyökkäyssodan tukeminen.
Charlotta Lahnalampi
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka viihtyy toista vuotta Paimiossa. Charlotta on innokas kirjallisuuden suurkuluttaja ja pyrkii iloitsemaan elämän pienistä asioista.
