PAIMIO,SAUVO, KAARINA
Ensi vuoden alussa toimintansa käynnistävän Varsinais-Suomen hyvinvointialueen riveihin siirtyy alueemme kunnista koko joukko työntekijöitä ja myös palkkakuluja. Vuoden vaihteen tietojen perusteella yhteenlaskettu henkilöstömäärä on 918 ja tekijöiden palkkasumma lomapalkkavelka huomioiden on reilut 38 miljoonaa euroa.
Siirtyvästä henkilöstöstä ja myös sote-palvelujen käytössä olevista kiinteistöistä on annettu ensimmäiset hyvinvointialueen pyytämät selvitykset.
Paimion kaupungilta on tässä vaiheessa ilmoitettu hytealueelle, että siirtyvää henkilöstöä on 103 työntekijää, joista yhdeksän on oppilashuollon henkilökuntaa ja 94 henkilöä kaupungin sosiaalipalvelujen henkilökuntaa.
– Kaupungin kannalta tämä tarkoittaa palkoissa lähes 4,5 miljoonan euron summaa ja lomapalkkavelka oli reilut 600 000 euroa. Tiedot pohjaavat siis vuodenvaihteen lukuihin, kertoo henkilöstöpäällikkö Eila Hulkkonen.
Sauvon kunnasta siirtyvä henkilöstömäärä on 53 työntekijää, joista reilut nelisenkymmentä siirtyy vanhustyöstä, ja loput sosiaalitoimistosta ja ateria- ja puhtaanapitopalveluista. Hallintojohtaja Markus Vähä-Piikkiön mukaan siirtyvän henkilöstön kustannukset vuodessa olivat 2,4 miljoonaa euroa ja lomapalkkavelka noin 300 000 euroa.
Paimion ja Sauvon yhteisen kansanterveyskuntayhtymän henkilöstöstä siirtolistalle on ilmoitettu 124 henkilöä, joiden palkkasumma sivukuluineen on lähes 4,4 miljoonaa euroa ja lomapalkkavelan osuus 840 000 euroa. Suurin yksittäinen työntekijäryhmä ovat sairaanhoitajat.
Kaarinan kaupungin palveluksessa siirtyviä henkilöitä on yhteensä 638, ja näistä määräaikaisia työntekijöitä on 113. Palkkakustannukset ovat sivukuluineen yhteensä noin 30,3 miljoonaa euroa.
Terveyspalveluissa henkilöstöä on 299, ja näistä määräaikaisia 65. Ikäihmisten palveluissa työntekijöitä on 238 ja näissä määräaikaisia 44. Perhe ja sosiaalipalveluissa on 110 työntekijää, joista määräaikaisia 22, listaa henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala.
Siirtyviä neliöitä tuhansittain
Paimion-Sauvon terveyskeskuskuntayhtymä on ilmoittanut hytealueelle kolme toimitilaa. Pääterveysaseman ja Sauvon terveysaseman huoneistoalat ovat 4000 ja 900 neliötä. Pääterveysaseman kunto on tyydyttävä ja korjaustarpeita edessä 9-15 vuoden aikajänteellä. Sauvon terveysaseman kunnon todetaan selvityksessä olevan hyvä ja sen korjaustarpeet edessä vasta 15 vuoden kuluttua. Yksittäinen pieni tila kuntayhtymässä on perheneuvolalla, joka toimii Paimion keskustassa Vistan koulukiinteistöön kuuluvassa puukoulussa ja reilun sadan neliön tilassa.
Paimion kaupungin puolelta hyvinvointialueen hallintaan siirtyviä ja vuokrattavia tiloja on listattu 17 kappaletta, ja näissä siis mm pitkällä vuokrasopimuksella esim. vanhustenhoidossa käytetyt tilat. Neliömäärä on siis mittava. Lisäksi on ilmoitettu keskeneräisenä investointina olevan senioritalon ne tilat, joilla on vuokravaikutusta.
Sauvon kunnan sote-kiinteistöihin on listattu kymmenkunta kiinteistöä, joissa on yhteenlaskien noin 3000 neliötä. Näissä on mukana palvelukeskus ja paloasema sekä kotihoidon käytössä olevat vanhusten rivitaloasunnot. Näistä palvelukeskus on toki suurin ja hyväkuntoisin. Sosiaalitoimelle on tämän vuoden kuluessa luvassa ”uudet” korjatut toimistotilat Vahtisten korjattavassa kunnanvirastossa.
Muiden tilojen osalta tilanne on heikompi. Sauvon paloasema on vuodelta 1948 ja huonokuntoinen, korjaustarve käytännössä välitön. Kalustohalli on tyydyttävässä kunnossa. Sauvon kunnan vuokraamat vanhusten rivitaloasunnot ovat tiloja, joiden sopimusta ollaan siirtämässä hytealueelle ja niiden osalta kuntoarvio välttävä ja korjaustarve 4-8 vuotta.
Kiinteistöille jatkoaika
Kiinteistöjen käyttö hytealueella jatkuu lähivuodet entisellään, sillä hyvinvointialue ja kunnat tekevät toimitilojen hallinnasta vuokrasopimukset ja ne ovat voimassa kolme vuotta, eli vuoden 2025 loppuun. Sen ajan kunnat vastaavat näiden tilojen kunnossapidosta ja kiinteistönhoidosta.
Eräs aluevaalien puhutuin seikka liittyi juuri siihen, miten palvelut pysyvät paikallisina ja tutuissa tiloissa. Se mitä näille alkuun vuokrattaville tiloille tapahtuu, selviää vuoden 2024 kuluessa, sillä vuokrasopimuksia pitää jatkaa viimeistään sen vuoden lopussa.
Kaarinassa 23 sote-kiinteistöä
Kaarinassa on 23 sote-kiinteistöä, jotka siirtyvät ensi vuoden alussa hyvinvointialueen hallintaan. Varsinaisten rakennusten lisäksi ympäri kaupunkia on soten hallinnoimia tiloja esimerkiksi kouluilla ja muissa rakennuksissa.
Huoneistoalana laskettuna Kaarinassa on sote- ja pelastustoimen tiloja yhteensä 32 000 neliötä 60 eri kohteessa.
Kaarina omistaa tila- ja ravintolapalveluiden palvelupäällikkö Heidi Pajun mukaan suurimman osan sote-kiinteistöistä itse.
Kaarinan sote-kiinteistöjen ilmoitetaan suurelta osin olevan hyvässä tai vähintään tyydyttävässä kunnossa. Kuntoluokituksessa runsaat 60 prosenttia rakennuksista sai edellä mainitun arvosanan. Isoimmat remontit kohdistuvat hänen mukaansa pääterveysasemaan ja Kaarinakotiin.
– Kaarinan terveyskeskus on tyydyttävässä kunnossa, ja siellä tehdään lähinnä tilamuutoksia. Kaarinakoti on välttävässä kunnossa, ja sinne on suunniteltu taloteknisiä peruskorjauksia. Nämä toteutetaan 0–3 vuoden sisällä, Paju kertoo.
Siirtotietojen analysointi alkaa
Hyvinvointialueen henkilöstöfoorumissa käytiin tällä viikolla läpi kunnista saatuja henkilöstöselvityksiä. Hankejohtaja Laura Saurama kertoo hyvinvointialueen tiedotteessa, että tiedonkeruu sujui jouhevasti.
Tietojen analysointi vie aikaa ja tietoja hyödynnetään mm. organisaatiorakenteen valmistelussa ja tulevan hyvinvointialueemme henkilöstöä koskevien asioiden valmistelussa.
– Kun organisaatiorakenne valmistuu, lähdemme yhdistämään henkilöstöä ja tulevaa organisaatiota. Tavoitteemme on saada syksyyn mennessä kerättyä mm. työsopimukset, tehtävänkuvat ja viranhoitomääräykset, Saurama kommentoi.
Koko siirtyvälle henkilöstölle suunnatut informaatiotilaisuudet alkavat huhtikuussa. Noin neljä kerta vuodessa järjestettävissä tilaisuuksissa haetaan vastauksia erityisesti henkilöstöä askarruttaviin aiheisiin.
