Kolumni: Logiikkaa

0

Lokakuun lopulla koin jotain uutta. Ajoin kuun viimeisen lauantain aamuhämärässä elämäni ensimmäisen peurakolarin. Siinä se vaan yhtäkkiä oli, ja sitten kääntyikin konepelti pystyyn tuulilasia vasten. Kukaan autossa olleista ei onneksi loukkaantunut, ei fyysisesti eikä kuulemma henkisestikään. Onnettomuuden toista osapuolta etsimme tien varren pellolta, mutta eipä löytynyt. En ole myöskään kuullut, että löysikö minulle myöhemmin aamupäivällä soittanut paikallinen metsästäjä raadon jostain lähistöltä.

Autolle kävi kuitenkin aika huonosti ja matkaa jatkettiin hinausauton kyydissä. Kolarit hirvieläinten kanssa ovat nykyään niin yleisiä, että hätäkeskuksella, poliisilla, vakuutusyhtiöllä, hinausliikkeellä ja korjaamolla tuntui olevan aika selvät sävelet sen suhteen miten asiassa edetään. Minun osaltani riitti, että osasin soittaa muutaman puhelun. Auto saatiin jätettyä korjaamolle ja seuraavana päivänä hain käyttööni vuokra-auton, jonka kaskovakuutukseni korvaa tällaisissa tapauksissa jonkin aikaa.

Autoni korjaaminen ajokuntoiseksi kesti koko marraskuun. Remontista tehtiin ensin arvio, jota vakuutusyhtiö tahollaan pohti muutaman päivän. Seuraavaksi minulle ehdotettiin, että korjaamisessa käytettäisiin osittain kierrätysosia. Se sopi minulle, korjaamo teki uuden laskelman ja vakuutusyhtiö pohti asiaa taas muutaman päivän. Sen jälkeen tilattiin osat ja alettiin odotella niitä. Maailmanlaajuinen komponenttipula oli minulle työni kautta tullut tutuksi, joten en ollut yhtään yllättynyt, että se koski myös auton varaosia. Neljän viikon jälkeen autoni oli saatu parsittua ajokuntoiseksi, vaikka muutama vaihdettava osa edelleen puuttuikin.

Olin kuukauden mittaan sopinut vuokra-autosta aina viikoksi kerrallaan. Jossain välissä myös autovuokraamo oli yhteydessä vakuutusyhtiööni, ja heille kerrottiin, että vakuutukseni korvaa 30 päivän vuokran. Neljän viikon jälkeen hain autoni ja jätin vuokra-auton korjaamon pihalle.

Seuraavalla viikolla autovuokraamosta soitettiin ja kerrottiin, että minun pitäisi kuitenkin maksaa osa vuokrasta itse. Soitin vakuutusyhtiöön ja kysyin, että mikä se juttu 30 päivästä oli. Virkailija kertoi, että se on vakuutusehdoissani mainittu maksimikorvausaika, mutta sitä käytetään vain harvoin. Minulle korvataan vain 14 päivän vuokra. Että näin. Kerroin, että oman rätinkini mukaan minulle ei korvattu edes sitä 14 päivän vuokraa. Virkailija kertoi ystävällis-kärsivällisesti, että vakuutusyhtiö korvaa minulle vuokra-auton niiltä päiviltä, jotka korjaamo on ilmoittanut käyttäneensä autoni korjaamiseen. Yritin tuoda esiin omaa, ns asiakasnäkökulmaani asiaan eli sitä, että olin ollut kuukauden ilman autoa. Myös silloin, kun se puoliksi purettuna seisoi joutilaana autokorjaamolla odottamassa vakuutusyhtiön lausuntoa tai varaosia. Ei siinä mikään auttanut. Vakuutus korvaa autovuokran vain remonttipäiviltä. Joku logiikka siinä kai sitten on. Minun logiikkani mukaan minun kannattaisi vaihtaa vakuutusyhtiötä.

Jari Kårlund