Vuonna 1975 valmistunut uimahalli on ehtinyt vuosikymmenien saatossa liikuttaa kymmeniä tuhansia Peimarin seudun ihmisiä ja hallin vuotuiset kävijämäärät ovat parhaina vuosina ylittäneet jopa 90 tuhannen. Keskimäärinkin hallin ja kuntosalin palveluista on nautittu 70–80 tuhannen vuotuisen käynnin verran. Voidaan huoletta sanoa, että Solina on ollut viimeiset 47 vuotta Paimion ylivoimaisesti suosituin sisäliikuntapaikka.
Ja samalla on pakko myöntää ikävä tosiasia: vaikka Solina näyttää vielä käyttäjän näkökulmasta, hieman lohkeilevista laatoista ja rapistuvasta maalista huolimatta, aivan mukiinmenevältä, on totuus pohjan alla jotain aivan muuta. Kierros allasosaston alla sijaitsevan teknisen tilan uumenissa avasi heikosti tekniikkaa ymmärtävänkin silmät: näillä ruosteen ruskistamilla putkistoilla ja osin hapertuneilla liitoksilla ei voitaisi jatkaa enää kovin montaa lisävuotta. Siksikin remontin aika on nyt, eikä sitä kannata lykätä enää yhtään kevättä pidemmälle.
Vaikka runsaat 1,5 vuotta ilman uimahallia kuulostaa äkkiseltään valtavan pitkältä ajalta, pitää muistaa, ettei uimahallittomuus tarkoita samaa kuin liikkumattomuus. Sekä Salon että Kaarinan uimahallit ovat runsaan 20 minuutin ajomatkan päässä, ja edellä mainittuun Paimion kaupunki järjestää remontin ajan jopa viikoittain linja-autokyydityksiä.
Runsaat ulkoliikuntapaikat monipuolistuvat kuluvan kesän aikana uusilla ulkokuntosaleilla, joista toinen on ainakin näillä näkymin sijoittumassa Ankkalammelle. Lisäksi Paimion opisto kerää parhaillaan ehdotuksia siitä, minkälaisia matalan kynnyksen liikuntakursseja sen tulisi ensi syksystä alkaen järjestää, jotta nekin, jotka korona-aikana ovat liikkuneet vähemmän tai eivät ollenkaan, saataisiin jälleen liikunnan pariin.
Vaihtoehtoja kyllä riittää, vaikkei Paimiossa hetkeen uimahallia olekaan.
