Pääministeri totesi paikallislehtiväelle: ”Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut”

0
Pääministeri Sanna Marin tapasi Paikallislehtien päätoimittajia Säätytalossa viime viikolla.

HELSINKI/ Heli Lehtelä, Urjalan Sanomat

Ukrainassa käytävä sota, sen seuraukset sekä Suomen sitä myötä käynnistämä Nato-jäsenyyteen liittyvä sisäinen keskustelu olivat ne teemat, jotka keskusteluttivat viime keskiviikkona pääministeri Sanna Marinin ja Paikallislehtien päätoimittajayhdistys ry:n vaikuttajatapaamisessa.

– Suomen ja koko Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisella tavalla. Suomen turvallisuuspoliittinen asema on osa eurooppalaista turvallisuusrakennetta, ja sen jälleenrakennus on edessä, pääministeri totesi.

Venäjän hyökkäys niin ikään Natoon kuulumattomaan Ukrainaan on nostanut nopeasti Nato-kannatusta Suomessa.

– Suomalaisten suhtautuminen Natoon on muuttunut ja muutoksessa, koska turvallisuusympäristömme on muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa rakennetaan huolelliseen harkintaan nojaten ja turvallisuusympäristömme huomioiden yhteistyössä tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan kesken.

Vaikutukset arkeen näkyviä

Ukrainassa käytävä sota vaikuttaa myös tavallisten suomalaisten arkeen.

Suomi varautuu Ukrainassa käytävän sodan vaikutuksiin myös turvaamalla kansalaisten arkea ja sen sujuvuutta. Pääministeri Sanna Marin kertoi paikallislehtien päätoimittajille päättäjien katsovan jo akuutista tilanteesta kauemmas ja varautuvan siihen, että kriisi voi jatkua pitkäänkin.

– Käymme Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yhdessä läpi huoltovarmuuteemme liittyvät kysymykset ja tarvittaessa täydennämme varastoja, jotta muuttuvassa tilanteessa Suomen huoltovarmuus on turvattu.

Lämpöä tuotetaan tarvittaessa turpeellakin. Sotatilanne vaikuttaa Suomeen etenkin energian saatavuuden ja hinnan suhteen.

Pääministeri totesi, että vaikka Suomi on investoinut viime vuosina monia muita maita enemmän uusiutuvaan energiaan, on investointitahtia edelleen kiihdytettävä ja energiaomavaraisuutta parannettava. Toistaiseksi Suomi vielä ostaa Venäjältä muun muassa puuhaketta ja on riippuvainen sen tuonnista.

– On mahdollista, että Venäjä voi asettaa vastapakotteita energian tuonnin suhteen.

Turpeen polttoa ja nostamista voidaan tässä tilanteessa jatkaa siinä mittakaavassa kuin se on vielä mahdollista.

– Meidän pitää katsoa huoltovarmuusvarastomme esimerkiksi turpeen osalta niin, että mahdolliset katkokset hakkeen ja puun toimituksissa saadaan korvattua kotimaisesti. Meillä on tietenkin Olkiluoto3 aloittamassa toimintaansa, ja se on äärimmäisen tärkeää.

– Haluamme varmistaa, että suomalaisten kodit lämpiävät, ruokaa riittää ja ihmisten arki sujuu mahdollisimman hyvin. Varaudumme hyvin monella tavalla.

Pyhäjoen ydinvoimalahanke ei ole tässä tilanteessa etenemässä.

Omavaraisuus ruuantuotannossa varmistetaan

Öljyn ja sähkön hinnan rajulla nousulla on vaikutuksia muun muassa kotimaiseen ruuan tuotantoon, joka oli ajautunut jo ennen nyt käsillä olevaa tilannetta kustannuskriisiin. Pääministeri totesi, että maatalouden ahdinko on tunnistettu valtiojohdossa ja siihen tullaan reagoimaan.

– Kannamme huolta maatalouden tilanteesta, joka oli jo ennestään vaikea ja nyt se on vaikeutunut entisestään. Hyvin monella tavalla katsomme nyt maatalouden tarpeita ja tilannetta, ja pyrimme niihin vastaamaan. Tässäkin on kyse omavaraisuudesta, meidän ruokaturvastamme, siitä, että suomalaisilla riittää ruokaa. Tätä tullaan katsomaan hyvin tarkkaan.

Siihenkin on kiinnitetty huomiota, että Suomessa toteutetut ruuan hinnan nostot eivät ole aiemmin vaikuttaneet tuottajien saamaan korvaukseen tuotteestaan.

– Tulemme käymään keskustelua maatalouden kannattavuudesta myös kaupan kanssa. Kyllä meidän täytyy tätä yhteiskuntana laajasti pystyä arvioimaan ja varmistamaan se, että suomalaiset toimijat pärjäävät.

Suuri osa maatalouden kausityövoimasta on aiemmin tullut nimenomaan Ukrainasta. Kun Suomeen tullaan nyt ottamaan pakolaisia Ukrainasta, selvitellään samalla, kuinka he voisivat joustavasti aloittaa tekemään työtä Suomessa.

– Näkökulma on inhimillinen. Haluamme auttaa ukrainalaisia, ja olisi myös heidän etunsa päästä osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. He ovat kyvykkäitä ihmisiä ja ilman muuta heille pitää siihen mahdollisuus antaa. Näitä kysymyksiä katsotaan yhdessä eu-pöydissä, ja on tärkeää, että yhteisiä ratkaisuja saadaan nopeasti aikaiseksi.

Miten voitte, mikä oli ensimmäinen kesätyö?

Paikallislehtien päätoimittajien vierailua varten lukijoilta pyydettiin mahdollisia kysymyksiä esitettäviksi. Useampi lukija halusi esittää tukensa pääministerille kysymällä, kuinka pääministeri voi tässä haastavassa tilanteessa.

– Näissä tehtävissä kaikki työt hoidetaan, ovat ne minkälaisia tahansa. Meillä pitää olla päätöksentekokykyä ja kykyä toimia. Kollegoista on myös tukea. Me olemme yhdessä tässä tilanteessa. Kollegiaalisuus myös omalta osaltaan tuo voimaa.

Ensimmäistä kesätyöpaikkaansa etsiviä nuoria kiinnosti, mistä pääministerin urapolku on alkanut. Mikä oli pääministerin ensimmäinen kesätyöpaikka?

– Ensimmäinen kesätyöpaikkani Tampereella Talkion leipomon pakkaamossa. Se oli kivaa hommaa. Työ oli fyysisesti rankkaa, mutta todella mielekästä ja mielenkiintoista.