Yksi tämän kevään kuumista paikallispoliittisista väännöistä on käyty Paimion historiateoksen teettämisestä. Nyt näyttää jo selvältä, että sen teettäminen peruuntuu – tai ainakin siirtyy tältä erää.
Kunnallislehti kysyi kaikilta Paimion valtuustoryhmiltä, mitä mieltä historiikin teettämisestä nyt ollaan. Vain keskustan valtuustoryhmä on selkeästi edelleen historiateoksen takana. Perussuomalaisissa, vihreissä ja sosialidemokraateissa kanta on jo selkeästi kielteinen: ei nyt ja rahareikiä on muuallakin. Kokoomuskin on pääosin kääntynyt kielteiselle kannalle.
Toki valtuutetuista jokunen voi mielipiteensä muuttaa ennen 20.4. pidettävää valtuuston kokousta, mutta todennäköisesti ei ainakaan kovin moni. Ryhmäpäätöksiä ei ole luvassa.
Selvimmin hanketta alun alkaenkin ovat vastustaneet perussuomalaiset, jotka helmikuun valtuustossa esittivät hankinnan taustoista tiukkoja kysymyksiä ja olivat tehneet myös taustatutkimusta ehdotetusta tekijäyhtiöstä. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Annica Tuominen sanoo, että ryhmän kaikkien valtuutettujen kanta historiateokseen tässä ehdotetussa muodossa on yksiselitteisen kielteinen.
– Suuri joukko kuntalaisia kärsii pandemian seurauksista, varsinkin lapset ja nuoret joiden hyvinvointiin tulee voida sijoittaa. Palveluja pyöritetään tiukoilla resursseilla, joita pitäisi väljentää. Inflaatio nostaa kaupungin toimintakustannuksia, yhtenä kohteena Kriivarin koulun laajennus ja peruskorjaus odottaa, ukrainalaisten pakenevia perheitä pitää auttaa, Föliin liittyminen tuo lisäkustannuksia, listaa Tuominen.
– Kirjarahalla ei tietenkään kaikkia näitä asioita rahoiteta, mutta tästä käy varmasti selväksi, että meillä on nyt käsissämme kirjaa tärkeämpiä käyttökohteita.
Helmikuisessa valtuustossa kritiikkiä hankkeelle antoivat myös demarit. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Sari Rannikko vahvistaa, että koko ryhmä on historian teettämistä vastaan.
– Tällä hetkellä ryhmän kanta on kielteinen, johtuen kiireestä, väärästä ajankohdasta ja siitä, että rahan tarve on nyt muualla. Teoksen tekemiseen voidaan palata myöhemmin, hän sanoo.
Demareissa on kuitenkin pohdittu sitä, että historia sinänsä on kiinnostava.
– Voitaisiin perustaa luottamushenkilöistä ryhmä, jonka tehtävä olisi luoda malli, jossa Paimion historia julkaistaisiin useissa erillisissä kirjoissa. Nykyinen suunnitelma, joka perustuu Paimion juhlavuoden vuositapahtumaan, on ajallisesti liian haastava ja myös taloudellisesti liian kallis.
Valtuuston suurimman ryhmän kokoomuksen ryhmäjohtaja Timo Ilola kertoo tehneensä nopean kyselyn, ja kymmenestä valtuutetusta yksi kannattaa kirjan tekemistä nyt, yksi on vailla kantaa ja kahdeksan ei kannata kirjan teettämistä nyt näillä ehdoilla.
– Noin puolet on kirjan kannalla myöhemmin tulevaisuudessa.
Ilola sanoo, että valtuuston iltakoulussa tuli esiin asioita, jotka olisi pitänyt olla tiedossa jo aiemmin kaupunginhallituksessa.
– Kuten muun muassa se, että tarjous ei pidä sisällään kaikkia kustannuksia eikä valmistumisesta ole aikataulullisesti mitään takeita, ainoa varma tieto on ettei teos todennäköisesti edes valmistuisi 700-vuotisjuhlaan mennessä. Eli liian paljon ”epäselviä asiakohtia.
Vihreiden valtuustoryhmä on niinikään ottanut historiateokseen kielteisen kannan. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Sini Heino sanoo, että kirjaprojekti on tärkeä ja sitä kannatetaan.
– Mutta vaikka historiatiedon kerääminen ja julkaiseminen on tarpeellista ja arvokasta, nyt ei ole sille oikea hetki.
Hän muistuttaa myös, ettei tähän hankkeeseen ole talousarviossa varattu rahaa, joten sitä ei voi esittää noin vain siirrettäväksi muualle.
– Kaupungin juhlavuotta toivomme juhlittavan niin, että se mahdollistaa osallistumisen ja osallistamisen sekä kaupunkilaisille että kaupungin eri liikunta- ja kulttuurialan toimijoille ja muille yhdistyksille. Yhdessä me olemme Paimio, muotoilee Heino.
Keskusta on ryhmistä ainoana selvästi historiateoksen teettämisen kannalla, kuten alusta alkaen.
– Historian tutkiminen ja työstäminen on tarpeen tulevaisuuden kannalta. 700 vuotta täyttävä ja koko olemassaolonsa ajan itsenäisenä kuntana ollut Paimio ansaitsee ajantasaisen historian kirjoittamisen. Vuosikymmenten työt, ihmisten ja toimintojen juuret on hyvä kirjata, kommentoi ryhmän puheenjohtaja Ismo Tukia .
– Kustannuksista käytiin keskustelua mutta niiden jakautuminen neljälle vuodelle on kuitenkin kohtuullinen investointi. Rahan käyttö johonkin muuhun ei noussut vaihtoehdoksi, sillä on hyvä muistaa että historiateos on pysyvä kulttuuriteko.
Aikataulu on keskustan mielestä haasteellinen mutta toteutettavissa. Hankkeen edistymistä pitää vahtia, ja sopimukseen kirjata sanktiot viivästymisestä.
Vasemmistoliiton ryhmässä Tomi Nieminen arvelee, että keskustelu historiasta jatkuu varmasti päätöksentekoon asti. Valtuutetut muodostavat oman kantansa.
Hän itse kertoo olevansa edelleen teoksen tekemisen kannalla.
– Tietooni ei ole tullut mitään sellaisia seikkoja, jotka olisivat kantaani muuttaneet. Keskustelua hankkeeseen suunniteltujen varojen siirrosta käytettäväksi jossakin muualla en näe relevanttina. Ihan jo yksistään siksi, että hankkeeseen ei ole varattu vielä ainoatakaan euroa. Tätä sitoumustahan ja mahdollista lisätalousarviota valtuustolta odotetaan. Toiseksi pitää muistaa että julkinen talous ei ole nollasummapeliä, jossa johonkin laitetut eurot olisivat automaattisesti jostain muualta pois. Jos johonkin olisi lisää varoja haluttu olisi tämä keskustelu pitänyt käydä jo tämän vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä. Tuolloin mitään esityksiä ei kuitenkaan tullut.
– Jos tätä teosta ei nyt toteuteta, niin aika ajaa sen ohi pitkäksi aikaa. Näen tämän teoksen tekemisen niin merkittävänä kulttuuritekona ja kunnioituksena kotikuntamme kohtaa, että se tulee toteuttaa. Jota voisimme ymmärtää tulevaisuutta, on meidän tunnettava historiamme.
– Uutta, kokonaista historiaa ei Paimiosta tarvita. Historia noin vuoteen 1900 saakka on painettu ja tehty. Jos painos on loppu, sen voi uudelleen painattaa. Tärkeää on, että noin vuodesta 1900 alkaen tehdään uutta historiaa aina vuoteen 2021 saakka. Tässä on mentävä todellisen neutraalin historian avulla kapinoineen, sotineen ja yya -sopimuksineen ja nuoren ja vanhemman Paimion historia on sidottava valtakunnan politiikkaan sekä kansainvälisiin Suomen riippuvuuksiin. Siirtolaisuus ja kapina ovat ihan avainasioita. Paimiolaiset sotivat urheasti ja joukko-osastot esiteltävä nimien kerä, niin kaatuneet, haavoittuneet ja valokuvia sodassa olleista miehistä. Kutsunnoista aslkaen viimeiseen mieheen, kun se kotiuttaminen tuli lopulta. Taistelupaikat on karttojen kera esitettävä, muotoilee kantaansa Martti Mäkinen , joka toimii omana valtuustoryhmänään.
Hän arvelee, että tällä tavalla hinta saadaan järkeväksi ja kirja laajennuksena nykyaikaan sopivaksi.
– Minulla on se vanha Paimion historia olemassa ja se on aikakauden hengen mukaisesti tehty eikä vaadi uutta ähellysta.
Kimmo Jalonen kristillisdemokraateista sanoo, ettei ryhmän kanta ole vielä selvä.
– Suhtaudumme asiaan varovaisen myönteisesti. Paimion kaupungin viimeinen sata vuotta on ollut erittäin mielenkiintoinen aikakausi ja se olisi hyvä dokumentoida. Jollei kirjaa tehdä nyt, niin sitä tuskin tullaan tekemään koskaan. Varsinkin epävakaina aikoina oman historian tunteminen on entistäkin tärkeämpää. Hankkeen kustannus luonnollisesti mietityttää.
Hänkin muistuttaa, ettei rahoja ole mitenkään korvamerkitty.
– Jos kirjahanketta ei toteuteta, niin rahaa ei tarvitse käyttää mihinkään muuhunkaan.
FAKTA
Tuuli kääntyi
Paimion kaupunginhallitus päätti 19.1.2022, että kaupungin 700-vuotisjuhliin mennessä teetetään historiikki turkulaisella Sigillum-yhtiöllä. Historiateoksen oli määrä valmistua elokuussa 2025. Hankintapäätös ainakin päällisin puolin meni ilman suurempia soraääniä ja pöytäkirjan mukaan yksimielisesti. Hankinta siis päätettiin ennen kuin kaupunginvaltuusto oli sitoutunut hankkeeseen.
9.2.2022 kaupunginvaltuusto palautti historiateoksen hankinnan uudelleen valmisteltavaksi. Myös tämä päätös oli yksimielinen.
Tämän jälkeen kaupunginvaltuusto on pitänyt asiasta ei julkisen-iltakoulun, jossa paikalla oli myös Sigillumin edustaja.
Uuteen valtuustokäsittelyyn historiateoksen teettäminen on tulossa pääsiäisen jälkeisellä viikolla.
