Moni on hieraissut silmiään suositun Vähäjokipolun koirapuiston puoleisella osalla. Siellä on maisema avartunut melkoisesti, kun polun varrelta on kaadettu männikköä. Töiden taustalla on ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitettava hanke ja ajatus, että polun varrelle saadaan palautettua avoimempi, kasvillisuudeltaan ja eliöstöltään monipuolisempi lehtomaisema. Samalla paranee Vähäjoessa elävän uhanalaisen taimenen elinympäristö.
– Nyt täällä ovat vielä tukit ja oksat levällään, mutta ne poistetaan ja toukokuussa istutetaan lehtomaista puustoa ja pensaita, kertoo Paimion kaupungin ympäristönsuojelussa työskentelevä projektisuunnittelija Laura Paarala . Töiden teettämisestä vastaa Paimion kaupunki.
Tarkoitus on, että polkua reunustavalle rantavyöhykkeelle tulee monikerroksellinen alue, jossa vaihtelee erilaisia ja erikokoisia puulajeja. Ahkerassa käytössä olevan reitin varren rantapuustossa ja pensaikossa viihtyy moni visertäjä ja hyönteinen, jotka osaltaan nekin tukevat reitin virkistyskäyttöä.
Istutettu männikkö väistyi
Polun varrelta poistettiin isolta osin noin 40-vuotias, istutettu männikkö, mutta sen tilalle on tulossa tämän hetken suunnitelmien mukaan ainakin seuraavia istutuksia: rusokirsikkaa aikaisille pölyttäjille, ruotsinpihlaja ja kotipihlaja, metsätammi, pähkinäpensas, taikinamarja, kynäjalava, rauduskoivu ja tervaleppä. Luvassa on myös jaloja lehtipuita kuten tammea ja lehmusta.
Paarala osoittaa Kohisevan matonpesupaikan suuntaan ja kertoo, että sen tuntumassa on tuomi- ja harmaaleppien ryhmä, joka on luonnonsuojelullisestikin arvokas. Maisemallisesti merkityksellisiä mäntyjä ja vanhan kuusiaidan puita jätettiin ja myös metrisiä kelopökkelöitä/tekopökkelöitä lahoamaan. Alueen on tarkoitus jäädä pitkälti luonnontilaiseksi, eli se ei tule säännöllisen hoidon piiriin.
Maisemasuunnitelman muutostöille on laatinut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten MKN Maisemapalvelut yhdessä Paimion kaupungin ja Valonian kanssa.
Merkittävä Helmi-alue
Helmi-alue ulottuu matonpesupaikalta ja myllyn alueelta alavirtaan muutaman sadan metrin matkalta. Maisema avautuu polulta jokivarsilaaksoon, ja Vähäjoen toiselle rannalle, jossa näkyy laidunta ja peltomaisemaa Spurilan ja Varasvuoren suuntaan.
– Selvittelyssä on myös se, voitaisiinko tällekin puolelle Vähäjokea perustaa pieni niitty ja hoitaa sitä laiduntamalla. Vastarannan rantaniityllähän on laiduntanut niin lampaita kuin lehmiäkin, kertoo Paarala, mutta korostaa, että tämä on todellakin vielä auki.
Vähäjokipolun rantavyöhykkeen ennallistamisessa on toki huomioitu sekin, että alueella on torjuttavia vieraslajeja, kuten jättipalsamia, tuomipihlajaa ja terttuseljaa. Näitä pyritään jatkossakin poistamaan esimerkiksi kaupunkilaisten talkooavulla.
– Ajatus on, että Vähäjoen rantavyöhyke luonnontilaisena tukee paremmin sitä taimenen viihtymistä, kun jokeen kertyy kariketta ja oksajätettä ja pienilmasto palautuu lehtomaiseksi.
FAKTA
Helmi-ohjelma
Helmi- ympäristöohjelman luonnonhoitotyöt ovat osa Varsinais-Suomen Helmikunnat -yhteishankkeessa tehtävää luonnon monimuotoisuutta tukevaa ympäristötyötä. Hankkeessa ovat seitsemän varsinaissuomalaisen kunnan omistamien alueiden luonnonhoitotyöt.
Vähäjoen ja Karhunojan puronvarsien lisäksi Paimiossa hoidetaan Juntolan luonnonsuojelualuetta.
Lisäksi vanhan jätevedenpuhdistamon aluetta on kunnostettu lintukosteikoksi.
