BioGPaimio -kaasuvoimalahanke menee Paimiossa uusiin, laajempiin puihin. Asian tiimoilta järjestettiin torstai-iltana infotilaisuus Paimion kaupungintalon Paimiosalissa.
Tiivistetysti kyse on paimiolaisen ja sauvolaisen peltobiomassan käytöstä kotimaisessa energiantuotannossa – esimerkiksi raskaan liikenteen polttoaineena. Asia on aktuelli muun muassa siksi, että kaasun tuonti Venäjältä pyritään nyt minimoimaan.
Mahdollisimman korkeaan energiaomavaraisuuteen on Suomessa tähdätty jo pitemmälläkin aikajänteellä. Nyt tavoitteena on, että biokaasun tuotanto nelinkertaistetaan nykyisestä yhdestä terawattitunnista neljään terawattituntiin. Tällöin puhutaan jo sadoista miljoonista biodiesel-polttoainelitroista – jos kohta biokaasu kelpaa muuhunkin kuin liikennepolttoaineeksi.
– Suomessa haetaan nyt isoa biokaasuloikkaa, sanoivat Paimion hankkeen päätoimijan Envor Groupin perustaja, Paimion biokaasuhankkeen projektijohtaja Mika Laine ja hanketta konsultoivan Envitecpolis Oy:n johtava biokaasu-asiantuntija Toni Taavitsainen .
– On toteutettu laitoksen uusarviointi. Vieläkin isompana toteutetaan. Laine sanoo.
Laine toteaa, että maailman nykyisessä kriisitilanteessa on entistäkin isompi merkitys sillä, että kaasua on saatavilla ja että mistä se tulee. Kotimaasta vai Venäjältä.
– Nyt lähdemme uudestaan liikkeelle ja haluamme tehdä sen avoimesti, vakuutteli Laine torstain infotilaisuudessa.
Haussa uusi investointituki
Hankkeeseen joudutaan hakemaan uutta investointitukea, koska jo kertaalleen saatu, työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä 2,4 miljoonan euron suuruinen rahoitustuki raukesi melko poikkeuksellisen huolimattomuusvirheen myötä.
– Itselle tapahtui virhe. Olisi pitää ilmoittaa ministeriölle, että mennään eteenpäin, Laine myöntää.
– Mutta nyt hankkeeseen haetaan entistäkin isompaa investointitukea. Sitä on mahdollista saada jopa 40-45 prosenttia kokonaiskustannuksista, kun edellisessä hankkeessa katto oli 27 prosentin kohdalla. Tuen saamisesta emme tietenkään voi olla varmoja, mutta toivottavasti saadaan positiivinen päätös.
Tuotantotehon suhteen kyse on siitä, että 30 gigaa kasvaa 40 gigan suuruiseksi. Sitäkin oleellisempaa on kuitenkin se, että uusissa suunnitelmissa kaikki kaasu nesteytetään.
– Nesteytys on nyt avainasemassa, Puolet budjetista, noin 10 miljoonaa euroa, menee pelkästään kaasun nesteyttämisen investointeihin.
Biodieselin tankkauspiste on edelleen suunnitteilla Paimion Nesteen yhteyteen tai ainakin sen viereen
– On paljon Turun satamasta tulevaa liikennettä, rekat hakevat tankkauspaikkaa. Paimion sijainti on erinomainen kansainvälistä rekkaliikennettä silmälläpitäen. Monet kuljetusliikkeiden asiakasyritykset edellyttävät jo nyt, että niiden tavarat kulkevat biopolttoaineella. Pian tulevat isommilla moottoreilla ja biokaasulla kulkevat 76 tonnin yhdistelmät. Tällä hetkellä maksimitehot ovat 410 hevosvoiman kohdalla, mutta ne tulevat nousemaan, Laine sanoi.
”Puhutaan nyt ihan reilusti hajuhaitoista”
Paimiossa on hieman moitiskeltu sitä, että biokaasuvoimalahankkeeseen liittyvää tietoa on tihkunut niukasti ja verkalleen.
Tiedotustilaisuudessa kerrottiin sen johtuneen muun muassa koronavirukseen liittyvistä kokoontumiskielloista. Paimiosali on ollut tiedottamista varattuna pariin otteeseen aikaisemminkin, mutta koronarajoitukset ovat estäneet yleisötilaisuuksien järjestämisen.
– Vielä tulee useita infotilaisuuksia, Mika Laine vakuuttaa.
Yleisön edustajana Viri Teppo-Pärnä nosti esille mahdolliset hajuhaitat.
– Kaikkihan me olemme biokaasun puolesta, mutta ilmassa on käytännön kysymyksiä, muun muassa laitoksen sijaintiin liittyen. Puhutaanpa nyt ihan reilusti hajuhaitoista. Meillä on asutusta vallitsevan tuulensuunnan puolella, hän sanoi.
– Meiltä maallikoilta menevät hiukan yli hilseen nämä asiat, kun emme ole tämän alan asiantuntijoita. Suurin osa varmaan miettii juuri tätä hajuhaittaa. Prosessia olisi pitänyt avata jo vuosi sitten. Ihmiset ovat aika pihalla sen suhteen, että mitä nyt on meneillään, Miksi YVA:a tehdään, juuriko hajuhaittojen takia?
”Emme tule Paimioon olematta tervetulleita”
– Periaatteessa hajuhaittoja ei pitäisi tulla, koska kyseessä on suljettu prosessi. Laine vastasi.
– Mutta kun tulee peltobiomassaa ja lietelantaa sisälle, niin hetkittäisiä hajuhaittoja voi lähietäisyydellä olla. Esimerkiksi juuri niitä asioita YVA-prosessissa tarkastellaan ja mallinnetaan. Meillä on ollut Porissa aivan kaupungin kyljessä viime syyskuusta lähtien vastaava laitos, eikä yhtäkään valitusta ole tullut, ja toivottavasti ei tulekaan. Forssassa meille tuli aikoinaan paljonkin valituksia, kun kompostoitiin. Mutta enää ei ole tullut.
– Jos investoimme Paimioon, sille pitää saada yleinen hyväksyntä. Emme tule, ellei meitä toivoteta tervetulleiksi, Laine summasi
– Ymmärrän erittäin hyvin hajuhaittahuolen. Kantapään kautta olemme itse taistelleet hajuhaittojen kanssa, kun tehtiin kompostointia Forssassa. Henkilökohtaisesti olen joutunut kärsimään asiasta paljon. Minulla on tosi huono omatunto Forssaan liittyen. En missään nimessä halua, että sellaista enää tapahtuu.
Paimion kaupungin edustajat ovat lähiaikoina menossa tutustumaan Envorin Porin ja Forssan laitoksiin.
Paimion biokaasulaitosta on alustavasti kaavailtu Paimion uudelle YksYkkösen teollisuus- ja yritysalueelle, Toinen varteenotettava sijaintipaikka on tällä tietoa YksYkkösen ja Rekottilan välinen alue.
