Viime viikon torstaina Paimion Tillintuvalle bocciaa pelaamaan kokoontuneita eläkeläisiä puhutti yksi asia: Ukrainan sota.
– Tuntuu, että tämänhetkinen maailmantilanne on yhdestä miehestä kiinni. En usko, että tavalliset venäläiset haluavat sotaa, Eläkeliiton Paimion yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Falck sanoitti.
Paikallisella tasolla eläkeläisiä on mietityttänyt viime kuukausina myös soten tuomat muutokset. Paimiossa ikäihmisten palvelut ovat toimineet tähän asti suhteellisen hyvin. Tätä mieltä ovat Paimion eläkejärjestöjen tuoreet puheenjohtajat Falck ja Paimion Eläkkeensaajien Jouko Olander .
Tulevaisuuden suhteen ilmassa on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
– Säilyvätkö lähipalvelut oikeasti? Keskitetäänkö sosiaalipalvelut isoihin keskuksiin? Määritelläänkö esimerkiksi kotihoidon palvelutarve tulevaisuudessa Paimiossa vai jossakin muualla? Kohdataanko myös jatkossa ihmisiä vai toimitaanko vain tietokoneilla? Olander listaa ilmassa pyöriviä kysymyksiä.
Yksi luukku, samat hinnat
Olander ja Falck edustavat eri järjestöä, mutta sote-kysymyksissä he ovat samalla sivulla. Miehiä yhdistää myös menneisyys Paimion kesäteatterissa. Molemmat nähtiin lavalla Täällä Pohjantähden alla -näytelmässä.
– Ei ollut kummallakaan häävi kohtalo: toinen kuoli ja toinen teloitettiin, Falck vitsailee.
Sote-uudistuksen yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on tuottaa palveluita yhden luukun periaatteella. Jos tässä onnistutaan, se helpottaa huomattavasti myös ikäihmisten arkea.
Olander toivoo yhdenmukaisuutta myös palveluiden hinnoitteluun. Palveluiden hinnoittelu perustuu erilaisiin säädöksiin, mutta palveluiden sisällöissä ja hinnoissa on kuntien välillä eroja. Todennäköisesti sote tuo käytäntöihin yhtenäisyyttä.
Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi olisi oleellista, että jokaisella ikäihmisellä olisi mahdollisuus käyttää tarvitsemiaan palveluita.
Olander kertoo esimerkin iäkkäästä henkilöstä, joka oli silmäleikkauksessa. Leikkauksen jälkihoitona häntä ohjeistettiin laittamaan neljä kertaa päivässä silmätippoja. Henkilö ei pystynyt itse laittamaan silmätippoja eikä hänellä ollut lähipiirissä ketään, joka olisi voinut siinä auttaa.
Vaihtoehtona oli, että kotihoitaja käy antamassa neljästi päivässä antamassa silmätipat. Kotihoitajan käynnit olisivat maksaneet satoja euroja kuukaudessa.
– Hinta tuntuu kohtuuttomalta, kun ajatellaan, että yksin asuvan ihmisen keskieläke on 1 000-1 500 euroa ja siitä pitäisi maksaa myös asumismenot ja ruoka. Monet vanhukset varmasti jättävät ottamatta tarvitsemansa palvelut, koska heillä niihin ei ole varaa, Olander arvelee.
– Siinä mielessä pidän sotea hyvänä, jos kaikkialle tulee samankaltaiset hinnat ja palvelusisällöt, hän jatkaa.
Palveluliikenne yskii
Falckin mielestä Paimiossa on eniten parannettavaa siinä, miten ihmiset pääsevät palveluiden luokse, kuten terveyskeskukseen tai apteekkiin. Paimion palveluliikenteen sopimuskausi päättyy kesällä. Uutta sopimusta valmistellessa pitäisi monipuolistaa reittejä ja parantaa aikatauluja.
– Moni on kokenut, ettei tahdo päästä esimerkiksi meidän järjestämiimme tilaisuuksiin. Jokaisella pysäkillä pitäisi olla aikataulu, mihin aikaan bussi kulkee siitä ohi ja minne sillä pääsee, Falck esittää.
Molemmat miehet uskovat, että vapaaehtoistyön rooli korostuu tulevaisuudessa entisestään, kun kunnilta poistuu iso joukko tehtäviä. Kuntiin jää kuitenkin paljon tehtäviä, joiden tulisi parantaa elämänlaatua. Vapaaehtoistyön edellytyksenä on, että kunnat ja järjestöt tekevät yhteistyötä.
– Kunta voi tukea esimerkiksi antamalla käyttöön tilojaan ja jakamalla pieniä rahallisia avustuksia. Paimiossa eläkejärjestöt ovat olleet aika hyvässä asemassa, koska olemme saaneet kokoontua ilmaiseksi Tillintuvalla. Se ei ole kaikissa kunnissa itsestäänselvyys.
Olanderin mielestä yhteistyötä pitäisi lisätä myös eri vapaaehtoistoimijoiden välillä. Paimion Eläkkeensaajilla ja Eläkeliitolla on jo nykyisin yhteisiä jäseniä, eikä yhteisten tapahtumien järjestäminen ole poissuljettu.
– Meillä on yksi joukkue puolustettavana ja se on ikäihmiset, Falck toteaa ykskantaan.
Uudet puheenjohtajat
Paimion Eläkkeensaajat ry
Puheenjohtaja Jouko Olander
Ikä 67 vuotta.
Muuttanut Paimioon 1970-luvulla, asuu nykyisin Preitilässä.
Toimii myös SDP:n kaupunginvaltuutettuna.
Eläkeliiton Paimion yhdistys
Puheenjohtaja Raimo Falck
Ikä 73 vuotta
Muutti Paimioon Paraisilta kymmenen vuotta sitten. Asuu Oinilassa.
Toimii edelleen Paimion kesäteatterin lavastetiimissä.
