Monessa – ehkä jopa parissasadassa – Suomen kunnassa on helmi-maaliskuun vaihteen molemmin puolin osoitettu suurta, spontaania sympatiaa ja auttamishalua Ukrainaa kohtaan.
Niin myös Sauvossa, jonka kunnanvaltuusto keskusteli Ukrainan sodasta viime maanantain kokouksensa alussa ja lopussa.
Sauvolaiset haluavat yhtenä joukkona tarjota apuaan Ukrainan tasavallalle ja sen kansalaisille, joista osa on kirjaimellisestikin hengenvaarassa. Hyökkääjäosapuoli Venäjä on – kuten tiedetään – moukaroinut Ukrainaa jo viikon päivät järeällä, armottomalla sotakoneistollaan.
Kohteina ovat paitsi kotimaataan Ukrainaa puolustavat sotilaat myös heidän perheensä. Naiset ja lapset.
Moni perhe on joutunut pakenemaan maasta sekasorron keskellä, kauhun vallassa. Tässä musertavassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa sauvolaiset haluavat ojentaa Ukrainalle auttavan kätensä.
Niin myös Sauvo kuntana, vaikka varsinaista päätöstä asiasta ei vielä tehtykään. Tilanne on eskaloitunut Ukrainassa niin nopeasti, ettei avustamisen valmistelua ole kunnassa ehditty toteuttaa riittävässä laajuudessa.
Slava Ukraini – kunnia Ukrainalle! , lausui Sauvon kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Erkki Paaskunta avatessaan Sauvon 2000-luvun toistaiseksi erikoislaatuisimman valtuustokokouksen.
Ei jätevesiä
Turun KakolaanSen jälkeen käytiin läpi viralliset kokousasiat, joista merkittävin oli suuntaviivojen linjaaminen Sauvon jätevedenpuhdistamon investoinnille.
Ongelmana on, että Sauvon jätevedenpuhdistamon toimilupa on vanhentunut 31.12.2021 ja että nykyisellään puhdistamo ei täytä lupaehtoja.
Sauvon kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnasta vastaa Sauvon Vesihuolto Oy, joka on sataprosenttisesti kunnan omistama yhtiö.
Kunnanvaltuusto kävi jätevesiasiasta keskustelun ja antoi kunnanhallitukselle valtuudet ”toimittaa kunnan kirjallinen ennakkokäsitys hankkeesta” – mitä se käytännössä merkitseekin – hallituksen kokouksessa 14. maaliskuuta 2022.
Puheenvuorojen perusteella valtuutettujen enemmistö on vahvasti sillä kannalla, että jätevesihuollon kokonaisuus pidetään kunnan omissa hyppysissä eikä lähdetä johtamaan jätevesiä siirtoviemäriä pitkin Turun Kakolanmäkeen.
”Kannetaan itse ympäristövastuu”
– Omis käsis, omas hallinnas, sanoi SDP:n Kenneth Finnholm katsoen, että hulevesiongelma, joka mutkistaa Sauvon investointia, löytyy lähes jokaisesta Suomen kunnasta.
Finnholmin kanssa samaa mieltä oli muun muassa vihreiden Laura Hannula :
– Pidetään päätös- ja vaikutusvalta itsellä ja kannetaan itse ympäristövastuu täällä Sauvossa, hän sanoi.
”Ei Turkuun”, oli myös perussuomalaisten mielipide.
Hulevesiviongelma on Sauvossa syytä korjata – vaikka se maksaakin melkoisesti – sillä hulevesiä eli sateisiin ja sulamisiin liittyviä valumavesiä kulkeutuu Sauvon kunnan ”Ikivanhaan” betoniseen jätevesiviemäriverkostoon jopa nelinkertainen määrä varsinaisiin jätevesiin nähden.
Sitä ei puhdistamon kapasiteetti kestä. Ja jos jätevedet johdettaisiin Turkuun, joutuisi Sauvo maksamaan sinänsä saasteettomista hulevesistä kalliin laskun.
Tällä haavaa näyttää siltä, että Sauvo päätyy nykyisen jätevedenpuhdistamonsa ja -verkostonsa laajamittaiseen kunnostamiseen tarkoituksenaan käyttää puhdistamoa vielä 20–30 vuotta.
Puhdistamosaneerauksen kustannukset lienee mahdollista jakaa useamman vuoden ajalle,
Ukraina-keskustelu sai rönsyillä
Kokouksen päätteeksi palattiin vielä Ukraina-aiheeseen varsin selkeän yksituumaisuuden vallitessa.
Moni suomalaisperhekin on historian saatossa joutunut lähtemään kodistaan pikakomennuksella tienpäälle.
Kovapyöräkärryin ja miltei paitahihasillaan. Syynä itänaapurin masinoima järjetön sota ja tulimyrsky.
Ehkä siitäkin syystä Ukraina oli Sauvon valtuustossa maanantaina kovasti tunteisiin käyvä aihe.
Puheenjohtaja Erkki Paaskunta antoi keskustelun rönsyillä siten, että syntyi pikemminkin eräänlainen vapaamuotoinen ideariihi kuin virallinen lähetekeskustelu.
– Voisiko Sauvon kunta kenties avustaa Ukrainasta pakoon lähteneitä jollakin summalla? mietti Pauli Rastas (kesk. ) .
– Entä mikä on Sauvon mahdollisuus ottaa tässä tilanteessa vastaan pakolaisia?
Johan Söderholm (kok.) oli ennen kokousta keskustellut Rastaan kanssa ja heillä oli pitkälti samanlaiset näkemykset. Söderholm totesi, että Sauvossa on maatiloja, jotka olisivat kiinnostuneita ottamaan vastaan ukrainalaisia, myös lapsia.
– Voisikohan kunta jotenkin osallistua tällaisen turvan antamisen kustannuksiin, Söderholm pohti.
– Tai olisiko kunnalla itsellään tarjolla jonkinlaista tilapäismajoitusta?
Marko Pekkarinen (vas.) korosti, että jos päädytään ottamaan vastaan ja majoittamaan pakolaisia, täytyy olla ”terveysturvalliset tilat”.
Perttu Laaksonen (kesk.) kehotti Ukrainan pakolaisiin liittyen kuntaa yhteistyöhön maatalousyrittäjien kanssa.
– Rahallisesta avusta puhuttaessa parhaita avustuskanavia ovat muun muassa SPR, Unicef, Pelastakaa lapset ja Kirkon ulkomaanapu, hän muistutti.
Silvia Kosk i (ps.) totesi, että silloin kun henkilö pakenee todellisessa hädässä, ei avunanto saa kaatua ainakaan byrokratiaan.
– Silloin ihminen tuskin nirsoilee, jos on edes jotakin kattoa antaa pään päälle, hän sanoi.
Kenneth Finnholm (sd.) pohti, että ”jos kunnalla on jokunen tyhjä asunto, niin miksei sitä voisi antaa väliaikaiseen käyttöön”.
Kamerateknisistä syistä – ja yksittäisestä kommähdyksestä johtuen – tämän valtuustouutisen valokuvat ovat poikkeuksellisesti Kunnallislehden kuva-arkistosta.
”Tunteet nousevat pintaan”
Sauvon kunnanjohtaja Satu Simelius kertoi käyneensä keskusteluja sellaisten henkilöiden kanssa, jotka ovat tavalla tai toisella hyvinkin lähellä Ukrainan kriisiä.
– Olan kuullut aika järkyttävistä ihmiskohtaloista, ja tunteet nousevat pintaan, hän sanoi.
Simelius lupasi Sauvon kunnan tarjoavan mahdollisuuksiensa rajoissa keskustelu- ja kriisiapua Sauvossa asuville ukrainalaisille ja heidän ystävilleen.
Kunnanjohtajan tiedossa on myös, että esimerkiksi jotkut sauvolaiset marjatilat ovat valmiita ottamaan vastaan ukrainalaisia. Muutama tila saattaa ehkä olla myös valmis noutamaan heitä Suomeen.
– Kunnan sosiaalitoimi voi varmaankin osaltaan auttaa ukrainalaisia. Samoin sivistystoimi, mukaan lukien päivähoito.
– Jos pakolaisia tulee, niin myöhemmin tarvitaan myös ukrainan kielen osaamista. Hätämajoitusratkaisujakin on syytä kartoittaa, Simelius katsoi.
Kunnanjohtajan vieressä istunut valtuuston puheenjohtaja Erkki Paaskunta (kok.) nyökkäili hyväksyvästi:
– Nämä sanat lämmittävät, hän kiitteli.
