– Elinvoima on laaja käsite ja monipolvinen asia. Paljon on viime vuosina tehty, että Paimion asema ja näkyvyys on kasvanut. Olemme eri tavalla kilpailukykyisempi paikkakunta kuin ennen.
Näinkin röyhistellen avasi Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki tiistai-iltana Paimio-salissa SunPaimio -illan, jossa nyt toistamiseen nostettiin esiin kaupungin, Paimion Kehitys Oy:n ja Paimion Yrittäjät ry:n tekemää yhteistyötä elinvoiman kasvattamiseksi.
Toki Jussinmäki sanoi senkin, että vaikka työtä on tehty paljon, sitä riittää ja välillä on niitäkin hetkiä, jolloin asioiden edistyminen on tuskastuttavankin hidasta.
– Kaupunki on tietenkin vain yksi toimija, tarvitaan kumppaneita, yrityksiä, yhdistyksiä ja innostavia, innostuneita tekijöitä ja käsipareja, hän myös muistutti.
SunPaimio- iltaa värittivät kaupungintalon aulaan pystytetyt esittelypisteet, joissa eri yhdistykset kertoivat toiminnastaan. Sen lisäksi illan ohjelmassa oli alkuvuodesta julkistetun VisitPaimio.fi-sivuston esittely, jonka hoiti sivuston tekijä Riina Immaisi .
Paimion Parantola-säätiön kehittämispäällikkö Lotta Mujo ja asiakkuuspäällikkö Miia Tammisto-Lehtinen kertoivat parantolan kuulumiset ja siitä, mitä luvassa nyt on. Kesäksi valmistuu uusia näyttelyitä ja ravintolatoiminta käynnistyy kesäkuun alussa. Vierailujen lisäksi luvassa on ohjelmallisia tapahtumia ja konsertteja. Majoittumista varten on jo valmiina 13 huonetta ja laajemmat hotellisuunnitelmatkin etenevät.
Tuoreimmat kehittämisajatukset liittyvät instituuttimaiseen toimintaan, eli siihen, miten tiloista voi löytyä vuokrattavaa toimistotilaa vaikkapa etätyöntekoon, workshoppeihin, tutkimukseen ja kehitykseen.
Virkistystä SunPaimio-yleisölle tarjoili Paimio opiston senioreiden näytelmäryhmä, joka esitti pätkiä piakkoin valmistuvasta Entisten nuorten kykykisa- esityksestä.
Elinvoiman tekijöille lisää avaimia
Paimion yrittäjien puheenjohtaja Salla Axelin totesi, ettei elinvoima kasva sanaa viljelemällä. Elinvoiman kasvu edellyttää aina, että joku tekee jotakin.
Niinpä nyt jaettiin toista kertaa yhdistyksen ideoimia Paimio-avaimia henkilöille ja tahoille, joiden työ nähdään nimenomaan Paimiota vireyttävänä ja hyvinvointia edistävänä toimintana. Uusia, numeroituja puisia avaimia jaettiin 17 kappaletta.
Tällä kertaa jaettiin myös ensimmäiset kaksi ”toisen asteen” Paimio-avainta, jotka ovat nahkaisia. Ne ojennettiin Juha Käköselle ja Merita Seppälälle , jotka saivat ensimmäisten joukossa puiset avaimet 2019. Perusteluissa todettiin, että viime vuosien aikana Käkösen investoinnit Paimion kaupunkiin ovat näkyneet merkittävästi kaupunkikuvassa. Keskustan kauppakeskus on hänen käsittelyssään muuttamassa koko keskustan ilmettä. Käkösen kädenjälki näkyy myös asuntotuotannossa ja keskeisessä uudessa yrityskiinteistössä. Merita Seppälä sai kiitokset, sillä hän on paikallisen kulttuurin moniottelija ja teatterin henki, jonka uusin aluevaltaus on kuvataide. Merita saa lavalle esiintymään erityisesti myös heitä, jotka eivät kentien muutoin olisi koskaan sinne nousseet.
FAKTA
Puiset avaimet
nro 17. Markku Kuusisto: Paimiolaiset ovat hiihtävää kansaa ja Markku Kuusisto tekee hiihtäjille latuja vuodesta toiseen. Mies mm. Sattelan ja joen latujen takana.
nro 18. Paimion Frisbeegolf ry: Seura on tehnyt lukemattomia miestyötunteja Paimion Frisbeegolfradan laajennukseen ja kunnossapitoon ja edistänyt lajin harrastamista Paimiossa.
nro 19. Kriivarin koulun vanhempainyhdistys: Yhdistys toimii aktiivisesti Kriivarin koulun oppilaiden ja perheiden hyväksi järjestäen tapahtumia ja aktiviteetteja myös koko kaupungin lapsiperheille, esimerkkinä Koko perheen Vapputapahtuma, Halloween-polku ja Joulupolku.
nro 20. Cafe Asta: Koko kaupungin olohuone. Risto Hyvönen on henkilökuntineen jo vuosikausia pitänyt paimiolaiset herkuissa Vistan sydämessä. Elinvoimaan tarvitaan juuri tällaisia luottoyrityksiä kaupunkilaisten iloksi.
nro 21. AM Dance/ Annika Mutila: Liikunnan ilolla ihmisiä liikuttava tanssikoulu luo ilta toisensa jälkeen vipinää Vistalle. Annika on luonut upean tanssikoulun, johon tullaan kauempaakin ja josta lähdetään kisaamaan ja niittämään mainetta kauaskin.
nro 22. Paimion Urheilijat/ mäkijaosto: Meillä Paimiossa on Varsinais-Suomen ainoa mäkikeskus, joka toimii melkein ympäri vuoden. Talkootyön määrä on seurassa valtavaa: harrastajien määrä on kasvussa.
Seuraavat ovat monien muiden joukosta nostettavia Korona-ajan sankareita.
nro 23. Vesa Virtanen: Kuntopeimari oli yksi heti Koronan alusta asti taisteluun joutuneista yrityksistä. Vesa ideoi mm. pikavauhtia Ankkalammelle Kuntokontin ja jakoi treenikamoja koteihin kanta-asiakkailleen.
nro 24. Matleena Koskinen: Matleena on erityisesti ikäihmisten superliikuttaja, kuuntelija ja juttukaveri, joka kehitti liikuntaa ihmisille parvekejumppien muodossa.
nro 25. Anna Schukov: Paimio-opiston Anna lähti korona-aikana viemään musiikkia konserttien muodossa pihoille, ikkunoiden ja parvekkeiden alle.
nro 26. Paimion teatteri: Teatterilla on on ollut ja tulee olemaan iso merkitys paimiolaiselle kulttuurielämälle ja sitä kautta hyvin monin tavoin vaikutusta elinvoimaan.
Paimion Kehitys Oy:n hallituksen jäsenet. Kehitys Oy:n toiminnan alku on antanut suuntaa koko Paimion seutukunnan elinvoiman kehittämiselle.
nro 27. Tomi Nieminen
nro 28. Mikko Lindberg
nro 29.Timo Virta
nro 30. Markus Kaarlela
nro 31. Paimion Parantola-säätiö: Paimion parantola -säätiö on tuomassa matkailun ja kestävän rakentamisen kautta Paimion Parantolan uudelleen maailman kartalle. Onnistuessaan hanke synnyttää alueelle uuden matkailumarkkinan ja antaa sitä kautta merkittävän piristysruiskeen alueelle.
nro 32. Rester: Tekstiilinkierrätykseen erikoistunut Rester Oy ei avaa uutta teollisuuden alaa vain Paimiolle, vaan on edelläkävijä koko maailmassa.
nro 33. Vilomix: Erikoisrehutehdas Paimiossa on osa tanskalaista Danish Agro -konsernia. Nyt kansainvälinen konserni on kaivanut juurensa entistä syvemmälle Paimion maaperään investoimalla ja rakennuttamalla merkittävästi lisää toimitilaa.
(Avaimet on numeroitu, mutta numero ei kerro arvojärjestyksestä.)
”Tulokset tulevat vasta panostusten jälkeen”
Kiittäessään kaikkien palkittujen puolesta palkinnosta Juha Käkönen totesi, että tuskin kukaan tekee työtään tai harrastaa siksi, että tulisi palkituksi.
– Avaimen saaminen lämmittää mieltä, kun ymmärtää että muutkin ovat huomanneet tehdyn työn ja vielä arvostavat sitä.
Käkönen palkittiin Vistan yleisilmeen kohentamistoimista ja samoihin toimiin hän kannusti muitakin yksityisiä kiinteistönomistajia.
Käkönen totesi, että panostukset elinvoimaisuuteen ovat tärkeitä, sillä tulokset saapuvat vasta panostuksen jälkeen.
– Parhaan tuloksen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien panosta. Kiinteistöjen omistajien kannattaa panostaa niiden kuntoon ja yleisilmeeseen. Yrittäjien pitää hakea rohkeitakin uudistuksia ja toimintatapojen muutoksia. Ja vielä tärkeintä, kaikkien paimiolaisten pitää miettiä miten toimia niin, että mahdollisimman moni kulutettu euro jäisi kotikuntaamme.
Käkönen sanoi, että paikallaan pysyminen ei ole vaihtoehto. Tällä hetkellä on kaikki avaimet valita kehityksen tie, kun väkiluku kasvaa ja kaupungin suuret investoinnit ovat pitkällä.
– Muistetaan panostaa Paimioon, silloin se antaa meille entistäkin enemmän takaisin.
