PAIMIO
– Aa, bee, cee, dee, ee, äf, gee…, toistakymmentä lasta toistaa suomalaisia aakkosia opettaja Susan Johnssonin johdolla maanantaiaamuna Vistan puukoulussa.
Meneillään on ukrainalaislasten toinen oppitunti suomalaisessa koulussa, mutta ääntäminen kuulostaa sujuvan jo hienosti.
– Osa lapsista osaa mahdollisesti vain kyrilliset aakkoset. Pienimmät ovat kuusivuotiaita, joten kaikki eivät välttämättä vielä osaa lukea ollenkaan, mutta tässä ensimmäisinä päivinä tarkoitus on kartoittaa, millä tasolla kukakin on, Johnsson kertoo.
Ennen varsinaisiin oppiaineisiin siirtymistä ohjelmassa on ennen kaikkea muihin lapsiin ja aikuisiin, uuteen kouluun ja sen tapoihin tutustumista.
– Ihan ensimmäinen tavoite on luoda lapsille turvallinen, normaali arkirytmi. Sen jälkeen alamme opiskella suomen kielen alkeita, Johnsson sanoo.
Hän kertoo, että oppilaat tulivat ensimmäisenä päivänä kouluun jännittyneen iloisina.
– Kaikki me taidettiin olla yhtä hämmentyneen jännittyneitä. Koulu alkoi yhdeksältä ja minä tulin tänne kahdeksalta, mutta osa oppilaistakin oli jo paikalla kahdeksan jälkeen, hän naurahtaa.
Yksilölliset opinto-ohjelmat
Ensimmäisen päivän ohjelmassa alakouluikäisillä oppilailla on ollut tehtävänä täyttää moniste, jossa he kertovat itsestään omalla kielellään. Johansson on tuonut oppilaille maisteltavaksi myös suomalaisia piparkakkuja ja Vistan koululaisten lahjoittamat pehmolelut odottavat luokan keskellä uutta kotia.
Ukrainalaislapset opiskelevat noin yhdeksän kuukautta valmistavan opetuksen ryhmässä, eli valmo-luokalla. Valmistavan opetuksen kesto kuitenkin riippuu kunkin oppilaan omista lähtökohdista.
– Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nyt kun tämä valmistava opetus käynnistyy kesken kevätlukukauden, ja sitä ehditään antamaan hieman yli kaksi kuukautta, niin valmistava opetus jatkuu kesäloman jälkeen lukuvuonna 2022–23, tietenkin ehdolla, että tätä opetusta tarvitsevia oppilaita Paimiossa edelleen on, Paimion sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen kertoo.
– Ja jos nämä nyt valmistavan opetuksen aloittavat lapset ja nuoret edelleen asuvat ensi lukuvuoden aikana Paimiossa, niin jossakin vaiheessa he siirtyvät käymään koulua perusopetuksen opetusryhmiin – paitsi vanhimmat oppilaat, jotka osaltaan hakevat jatko-opiskelupaikkoja. Ja jos uusia oppilaita tulee Paimioon, heille opetus alkaa ”non-stop” niin, että he liittyvät ryhmään (tai perustetaan uusia ryhmiä) ja he voivat jatkaa valmistavassa opetuksessa, että saavat tuon vähimmäistuntimäärän valmistavaa opetusta – elleivät ole jo ennen sitä kielitaidoltaan valmiita siirtymään perusopetukseen, Lumiainen selittää.
Hän kertoo, että valmistavan opetuksen opinto-ohjelma tehdään kullekin oppilaalle erikseen ja tavoitteet siinä määritellään oppilaan suomen kielen taidon ja aikaisemman koulunkäyntihistorian perusteella.
– Opinto-ohjelman lähtökohtina ovat suomen kielen opiskelu, matemaattisten perustaitojen vahvistaminen, reaaliaineiden ja kielten opiskelu luokka-astetasoisesti sekä opiskelu- ja koululaistaitojen vahvistaminen. Oppiaineiden sisältöjen opiskelussa voidaan hyödyntää oppilaan omaa äidinkieltä. Oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niissä oppiaineissa, jotka katsotaan oppilaan kannalta sopiviksi. Oppilaiden kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan edistetään myös tutustumalla ikätasoisesti Paimion kaupungin palveluihin sekä suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskunnan toimintaan, Lumiainen kertoo.
Johnssonin mukaan opetuksessa esimerkiksi liikuntatunneilla on helppo siirtyä suomalaisten lasten kanssa yhteisiin ryhmiin jo varhaisessa vaiheessa.
– Siinä sitten oppii kieltäkin samalla helposti, hän sanoo.
Suomen kieleen, kevääseen ja yhteiskuntaan tutustumista
Aluksi alakouluikäisten lasten lukujärjestyksissä tulee olemaan suomea, matematiikkaa, englantia, ympäristöoppia ja yhteiskuntaoppia, minkä lisäksi liikuntaa, kuvataidetta, musiikkia ja käsitöitä.
– Matematiikassa ja englannissa täytyy kartoittaa, millä tasolla kukakin oppilas on. Ympäristöoppi tarkoittaa aluksi kevätluontoa ja lähiseutuun tutustumista. Yhteiskuntaopissa taas tutustumme esimerkiksi siihen, miten asioida Suomessa eri tilanteissa, Johnsson kertoo.
Ukrainaislapset opiskelevat tällä hetkellä Vistan koulun keltaisessa puurakennuksessa, puukoulussa, joka on ollut tyhjillään odottamassa remonttivuoroaan.
– Meillä on nyt kaksi luokkaa käytössä, mutta yläkerrassa on vielä kolmas, ja luulen, että se täytyy ottaa aika pian käyttöön, kun jaamme oppilasryhmiä enemmän ikätason mukaisiin ryhmiin, Johnsson sanoo.
Paimiossa aloitti maanantaina 28 ukrainalaisoppilasta, mutta lukumäärät voivat vaihdella nopeastikin. Pääasiassa ukrainalaisia on Paimiossa majoittunut marjatiloille ja niiden kautta viesti koulunaloituksesta on saavuttanut vanhemmat. Kaikkia ukrainalaisia tieto ei kuitenkaan välttämättä ole vielä saavuttanut ja Suomeen voi tulla myös lisää pakolaisia. Eikä ukrainalaisilla ole Suomessa myöskään oppivelvollisuutta.
– Jotkut saattavat tehdä etäopintoja Ukrainaan. Mutta pääasiassa vanhemmat ovat kyllä olleet kiitollisia, että lapsille on järjestetty koulua Suomessa, Johnsson sanoo.
Sauvossa koulun aloitti 37 ukrainalaislasta
Myös Sauvossa ukrainalaislapset aloittivat koulun maanantaina. Yhteensä aloittaneita on 37.
– Heidät on jaettu kolmeen luokkaan, josta yhdessä on ihan pienet, esikouluikäiset ja ekaluokkalaiset, toisessa on sellaiset, jotka eivät tee etäopintoja ja kolmannessa he, jotka tekevät etäopintoja, Sauvon sivistysjohtaja Elli Sainio kertoo.
Sauvossa omaan ukrainalaiseen kouluunsa etäopintoja suorittavia on noin 20.
– Mutta heidän opintonsa vaihtelevat huomattavasti. Osalle annetaan pelkkiä tehtäviä tehtäväksi, osalla on koulua kaksi tuntia päivässä, osalla kuusi tuntia, Sainio kertoo.
Myös Sauvossa opinnot mukautetaan kunkin lapsen tason ja tarpeen mukaisesti.
Sainio kertoo, että kaikki ukrainalaiset lapsiperheet on Sauvossa tavoitettu ja heitä on tiedotettu koulunkäyntimahdollisuudesta.
– Vain kaksi heistä on sellaisia, jotka ovat sanoneet tekevänsä etäopintoja muualla kuin koulussa. He ovat jo vähän vanhempia.
Sainio uskoo, että ukrainalaisten määrä tulee Sauvossa yhäkin lisääntymään, samoin koululaisten.
– Näillä näkymin ainakin yksi perhe on jo tulossa, mutta emme tiedä milloin, hän kertoo.
