Kuuntelin tutun THL:n ja STM:n koronainfon. Taudin ilmaantuvuus on laskussa joka puolella maata. Huippu on ohitettu. Vaikka koronaa paljon sairastetaankin, useimmat – ja varsinkin rokotussuojan hankkineet – selviävät taudista kuten flunssasta.
Pääsiäisen tienoilla sain itsekin havaita, miten tauti vei voimat rokotetultakin. Samaan aikaan tuttavapiirissä sairasti moni.
Sairaalahoitoon ja erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on nyt pieni. Sairastuneista enää noin puolitoista prosenttia päätyy erikoissairaanhoitoon ja vain 0,11 % tarvitsee tehohoitoa. Useat sairaanhoitoa tarvitsevat ovat iäkkäitä ja usein monisairaita, tai heitä, joilla immuunivaste on heikko tai vastustuskyky perussairauden tai siihen liittyvän hoidon vuoksi alentunut. Moni on rokottamattomia. Menehtyneiden keski-ikä on 83 vuotta.
Terveysviranomaisten pääviesti torstaina toistuikin selkeänä: ilman rokotussuojaa sairastumisen ja kuoleman riski on edelleen moninkertainen. Rokotesarjan aloittaminen tai täydentäminen ei ole myöhäistä. Rokotteet suojaavat hyvin vaikealta tautimuodolta. Turvallisinta on kohdata virus rokotettuna.
Meillä Suomessa koronataistelussa käytetyt strategiat ovat olleet oikeita ja myös oikea-aikaisia. Tiukoilla rajoituksilla ja suosituksilla tautitilanne ja hoitokuormitus pidettiin hallinnassa ja uhrimäärä on jäänyt väestöön nähden suhteellisen alhaiseksi.
Tähän on liittynyt vaikeita ja kalliita ratkaisuja, joiden jälkiä korjataan ja maksetaan pitkään. Rokotteisiin on kulunut miljoonia, ja mikä voimanponnistus rokottaminen onkaan ollut terveydenhuollossa. Valitut toimet ovat kuitenkin säästäneet ihmishenkiä, ja sille faktalle on vaikea asettaa hintalappua.
Pian meistä jokainen voi itse päättää, käyttääkö maskia ja missä tilanteessa. Todennäköisesti moni jatkaa maskien käyttöä vähintäänkin flunssa-aikaan ja isoissa väkijoukoissa.
Mutta aurinkoa kevätpäiviin tuo se, että maskien takaa voi pian paljastua kaivattu hymy. Se on niin paljon enemmän kuin hymiö viestin perässä.
