PAIMIO-SAUVO
Alkutalvesta julkistetun viimeisimmän kouluterveyskyselyn tulokset ovat huolestuttavaa luettavaa myös Paimiossa ja Sauvossa. Monen asian kohdalla on tullut harmillista takapakkia.
Nyt on syytä pohtia, mistä suuntaus huonompaan johtuu, ja miten se olisi käännettävissä.
Yksi keskeisistä kysymyksistä on, että kuinka paljon koronavirusepidemia ja siitä seurannut eristäytyneisyys on laskenut lasten ja nuorten mielialoja sekä lisännyt ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden tunnetta.
Ilmeisesti varsin paljon. Näin voi päätellä muun muassa vapaamuotoisista esseistä, joita Paimion lukion abiturientit kirjoittivat lokakuussa 2021 otsikolla Lukiolaisen nuoren elämää koronan varjossa .
Kyselyn tuloksia tarkasteltaessa pomppaa ikävästi esille tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä Paimion lukiossa (peräti 56,7 prosenttia). Kuten myös perheissä ilmenevä henkinen väkivalta. Sitä on Paimiossa selkeästi enemmän kuin maakunnassa keskimäärin.
Kysely kertoo, että Paimion lukiossa opiskelevista tytöistä peräti joka toinen koki perheessään henkistä väkivaltaa vuonna 2021.
Koulukiusaamistakin on Paimiossa ja Sauvossa ollut viime vuosina enemmän kuin Varsinais-Suomen maakunnassa keskimäärin.
Mielialan
haasteita
Kyselyn tulokset kertovat myös seuraavia seikkoja:
Yhä useampi koululainen Paimiossa ja Sauvossa kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.
Mielialaan liittyvät ongelmat ovat tuntuvasti lisääntyneet. Myös alakoululaisten mielialoissa on nähtävillä selvä muutos huonompaan.
Paimiossa mielialaongelmista kertoo 19,5 prosenttia 4- ja 5-luokkalaisista vastaajista, kun vuonna 2019 luku oli 10,4 prosenttia.
Paimiossa yläkoululaisista tytöistä mielialan haasteista kertoo peräti 55,9 prosenttia vastanneista. Ero poikiin (11,9 prosenttia) on valtava.
Paimiolaisten lukiolaispoikien kokemukset yksinäisyydestä ovat selvästi lisääntyneet vuodesta 2019. Eniten yksinäisyyden kokemuksesta ovat kuitenkin raportoineet lukiolaistytöt (19,4 prosenttia) – joskin onneksi vähemmän kuin vuonna 2019.
Kiusaamista kokeneiden määrä on kasvanut sekä Sauvon, että Paimion peruskoululaisten keskuudessa. Poikien kiusaamiskokemukset ovat kasvaneet merkittävästi.
Huolestuttavaa kasvua on myös peruskoululaisten kokemassa fyysisessä väkivallassa, erityisesti tyttöjen kohdalla.
Paimiossa tyytyväisyys elämään on laskenut hieman joka ikäluokassa.
Tyttöjen ja poikien välinen ero tyytyväisyydessä elämään on suurinta 8- ja 9-luokkalaisten kohdalla. Tuossa iässä olevista tytöistä vain 59 prosenttia on tyytyväisiä elämäänsä.
Tytöt ovat kaikissa ikäluokissa kokeneet vahvemmin, että korona on vaikuttanut yhteydenpitoa kavereihin.
Myös positiivista
Viimeisin kouluterveyskysely kertoi myös positiivisista seikoista koskien Paimiota ja Sauvoa:
Koululounasta päivittäin syövien määrä Paimion ja Sauvon yläluokilla on lisääntynyt. Samoin vähintään tunnin päivässä liikkuvien määrä.
Nuoriso on selkeästi entistä raittiimpaa sekä Paimiossa että Sauvossa.
Opettajat ovat nykyisin erittäin kiinnostuneita oppilaan kuulumisista. Oppilaiden näkemys on myös, että tänä päivänä luokan tai ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua.
Nykyisin oppilailla on koulussa huomattavasti aikaisempaa paremmat mahdollisuudet keskustella mieltä painavista asioista aikuisen kanssa.
Valtakunnallinen kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Tämän artikkelin sitaatit on poimittu essee-muotoisesta erillisestä kyselystä, jossa kartoitettiin koronan vaikutuksia Paimion lukion abiturienttien elämään.
Riittävät resurssit ja tietoa vanhemmille
Sekä Paimion että Sauvon koululaisten parissa työskentelevä johtava kuraattori Marianne Ylinen on listannut joukon toimenpiteitä, joihin tulisi määrätietoisesti pyrkiä kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin kohentamiseksi.
Tässä Ylisen listauksia ja teesejä:
Mielialaoireet
Lasten ja nuorten kohtaaminen arjessa on tärkeää.
Yksiköissä tarvitaan toimivat ja hyvät oppilashuollolliset rakenteet.
On muistettava tunne- ja mielialataitojen systemaattinen opettaminen lapsille.
Riittävät resurssit oppilashuollon ammattilaisille: koululääkärit ja -terveydenhoitajat, kuraattorit ja koulupsykologit.
Yhteistyön kehittämistä muiden kaupungin toimijoiden kanssa: perhe- ja sosiaalipalvelut, perheneuvola, erikoissairaanhoito, nuorisotoimi.
Hyvinvointi
On tärkeää jakaa vanhemmille tietoa henkisen ja fyysisen väkivallan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin.
Tarvitaan tukea vanhemmuuteen ja säännöllistä puheeksi ottamista perheiden hyvinvointiin ja haasteisiin liittyen.
Tärkeää on myös aikuisten/vanhempien mielenterveyteen panostaminen ja matalan kynnyksen tuen tarjoaminen.
Kiusaaminen
Tähän pitää kiinnittää huomiota kaikissa peruskoulun puolen yksiköissä.
Avainasemassa yhteisöllisyyden tukeminen kouluissa ja ”meidän puuttumisen” -mallien terävöittäminen henkilökunnalle ja lapsille/nuorille – eli käydään yhdessä kiusaamista vastaan!
