Kotivara tarkoittaa sellaista kotona olevaa ruuan ja juoman varastoa, joka riittää 72 tunnin ajaksi kaikille perheenjäsenille, myös lemmikeille. Kolmen vuorokauden varasto on viranomaisten suositus tilanteessa, jossa ruokaa tai juomaa ei saa, eikä sitä pääse hankkimaan vaikkapa karanteenin, sairastumisen, vesikatkon, veden yllättävän pilaantumisen tai vaikka myrskyn aiheuttamien sähkökatkosten vuoksi.
Kotivara ei ole sellaista ruokatavaraa, jota hankitaan varastoon odottamaan kuukausiksi tai vuosiksi eteenpäin. Lounais-Suomen Martat ry:n kotitalouden asiantuntija Pia Niemonen ohjeistaa, että kotivara on sellaisia elintarvikkeita, joita kotona käytetään koko ajan. Sitä mukaan kun niitä käytetään, hankitaan uutta tilalle.
– Säilykkeistä suositan, että osta sitä mitä normaalisti tulee käytettyä. Paputölkki on oivallinen proteiininlähde, mutta jos sitä ei muuten ole tullut käytettyä, tuskin kotivaraksikaan kannattaa hankkia, hän neuvoo.
Ruokakaappeja kannattaa täydentää aina sillä ajatuksella, että tuon kolme vuorokautta pärjäisi ilman kaupassa käyntiä.
– Kotivaratuotteita pitää käyttää ja kierrättää. Ei ole tarkoitus, että hankitaan varasto ja pidetään sitä muuttumattomana kymmeniä vuosia.
Pia Niemonen kertoo, että heidän järjestämissään infoissa ja tietoiskuissa kysytään paljon juuri suosituksia varastoon kerättävistä ruuista ja sitten myös vedestä. Hän muistuttaakin, että vesi unohtuu herkästi.
– Taloyhtiöissä huomataan usein, että muutaman tunnin vesikatkokin, ennakkoilmoituksesta huolimatta, on sellainen, että osa ei ole kuitenkaan varaudu ottamalla vettä talteen. Siksi kannellinen ämpäri on tärkeä osa kotivaraa, jos vedentulo syystä tai toisesta katkeaa. Ja tietenkin myös pullovettä voi hankkia varastoon.
Kotivarasta puhuttaessa jotkut ihmettelevät, miksi suosituksissa on myös herkkuja.
– Todellakin suklaata ja karkkiakin on hyvä olla, varsinkin perheissä. Jos on poikkeustilanne, mielialat laskevat helposti ja hymy hyytyy, voi tulla turhaa kiukkua ja ärhentelyä. Pieniä herkkupalojakin voi hyvin olla, että jaksetaan.
Kotivarasta ovat nyt kiinnostuneita Niemosen mukaan kaikenikäiset, mutta iäkkäämmät ovat toki paremmin perillä varautumisen merkityksestä. Poikkeuksellisissa tilanteissa nuoremmilla on heikompi käsitys siitä miten varautua. On totuttu, että kaupat ovat auki 24/7 ja seinästä saa rahaa.
– Muistutamme, että kauppa ei välttämättä ole lainkaan auki ja käteistä rahaakin on hyvä aina olla hiukan. Jos asuu sivummalla, ei ehkä kannata myöskään ajaa auton tankkia ihan tyhjilleen, että pääsee liikkumaan.
Varautumisessa on tärkeä huomata myös se, että jos sähköt ovat pidempään poissa, ruuan valmistaminen ja lämmittäminen vaatii jonkinlaista tulisijaa, grilliä tai vaikka retkikeitintä. Varalla pitää myös olla tulitikkuja, kynttilöitä, hiiliä tai kaasua, tietenkin sen mukaan miten on ajatellut toimia.
Pidemmän sähkökatkon aikana kodin kylmälaitteiden lämpötila nousee, ja mitä useammin niiden ovia tai kansia avataan, sitä nopeammin ne lämpenevät. Lämpömittari auttaa seuraamaan lämpötiloja.
Jos joutuu turvautumaan avotuleen, tai vaikka retkikeittimeen, pitää olla varautunut myös sammuttamaan tuli turvallisesti. Alkusammutusvälineistö on hyvä turvavaruste kaikissa kodeissa.
Radio, joka toimii pattereilla on tiettävästi ollut monen kodinkoneliikkeen alkuvuoden hittituote ja se on olennainen osa kotivaraa. Patterit ja puhelinten varavirtalähteet ovat tietenkin myös osa varautumista.
Lääkkeet ja tapaturmien hoitoon tarvittavat tarvikkeet ovat nekin tärkeitä. Varsinkin, jos joku kotona kaipaa säännöllistä lääkitystä.
Paimion Vistan Marttojen hallituksen jäsen Irma Virta on huomannut, että yleisesti varautumista miettii yhä useampi. Siksi Vistan Martoillakin on ollut vireillä jonkinmoinen koulutustapahtuma aiheesta jo tovin, mutta valitettavasti korona on siirtänyt sen toteutumista.
Hänellä itsellään kotona on jatkuvasti sellainen peruselintarvikkeiden varasto, että sillä pärjää useamman päivän.
– On jauhoja, makaroneja, linssejä, säilykkeitä, pakastimessa tuoretavaraa, vaikka tietenkin sen säilyvyys mahdollisen pitkän sähkökatkoksen aikana on rajallista.
Virta kertoo, ettei ole koskaan ajatellut pitävänsä tietynlaista kotivaraa, vaan hän yleensäkin pyrkii käymään kaupassa vain kerran viikossa ja pitämään varastossa ruokatarvikkeita aina useammaksi päiväksi.
Sen sijaan veden hänkin kertoo unohtaneensa.
– Ajatuksissa on kyllä ollut, että pitäisi sellainen vesipullosetti vielä hankkia.
FAKTA
Kotivaraksi vaikkapa näitä
vettä, juomia 6 l/ aikuinen/ päivä
vihanneksia, juureksia, perunoita, pastaa, viljalisäkettä, leipää, näkkileipää, hiutaleita, jauhoja
maitoa, piimää, jogurttia, viiliä tai vastaavia kasvivalmisteita, juustoa
kalaa, munia, lihaa, kasviproteiinia
öljyä, rasvoja
kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, makeisia, suklaata, sokeria,
hunajaa (www.martat.fi)
Kiinnostaako Marttojen mysteerirata?
Lounais-Suomen Martat järjestää Paimiossa tulevana maanantaina 11.4. klo 17-19.30 Mysteeriradan lapsille ja lapsiperheille. Rata on osa Arjen kätköt -hanketta.
Tapahtuma on suunnattu 7-12-vuotiaille lapsille ja näiden vanhemmille. Radalla on tehtäviä, jotka liikkuvat arjen arvoituksista aarteiden löytämisen kautta luontoaiheiden tunnistamiseen. Radasta suoriutuminen vaatii siis hiukan hoksottimia ja jonkin verran arkielämän taitoja.
Rata pystytetään Paimion koulukeskuksen 3-saliin, ja sitä pääsee kiertämään 2-5 henkilöä kerrallaan vartin välein.
Maksuttoman tapahtuman järjestävät Paimion Marttayhdistys ja Lounais-Suomen Martat.
