PAIMIO
Paimio sai uuden kirjasto- ja kulttuurijohtajan kun Laura Lankinen aloitti virassa huhtikuun alussa. Itse asiassa koko virka on uusi, sillä aiemmin kulttuuripalvelut ovat olleet kirjastosta erillisiä.
– Virallisesti aloitin 1.4., mutta olen toiminut vastaavana jo maaliskuun alusta saakka kun uusi nimike tuli käyttöön, ja sitä ennen syyskuun alusta saakka olen ollut kirjastonjohtajan viransijaisena, Lankinen sanoo.
Hän kertoo, että uudella nimikkeellä haluttiin ennen kaikkea lisätä yhteistyötä kirjaston ja kulttuuripalveluiden puolella ja yhdistää hallinnollisia asioita.
Sähkömuseosta Miilaan
Paimion kulttuuri- ja kirjastoasiat ovat Lankiselle tuttuja jo useiden vuosien varrelta. Ennen kirjastonjohtajan viransijaisuutta hän on toiminut Paimion kulttuuripalveluissa vuodesta 2015 alkaen.
– Silloin työaikani oli 50 prosenttia kulttuuripuolella ja museoissa ja 50 prosenttia opiston suunnittelijana, hän kertoo.
Sitäkin aikaisemmin Lankinen on työskennellyt Paimiossa jo vuodesta 2004 saakka. Hän on kotoisin Halikoista ja asuu nykyisin Salossa. Koulutukseltaan Lankinen on filosofian maisteri, pääaineenaan kansatiede. Hän on suorittanut myös informaatiotieteen opintoja sekä kulttuurituotannon suunnittelun opintoja.
– Vuonna 2004 tulin Paimioon ensimmäisen kerran töihin yliopistoharjoitteluun Sähkömuseoon, Lankinen kertoo.
Sen jälkeen hän pääsi töihin moniin museoprojekteihin ja oli muun muassa sijaistamassa kulttuuriasianhoitaja Jouni Lehtirannan kesälomia. 2000-luvun alussa hän on ehtinyt työskennellä myös museo- ja arkistoalalla muun muassa Kustavissa, Halikossa, Salossa ja Auralan kansalaisopistossa Turussa.
Vuosina 2008–2015 hän oli töissä Käsityömuseo Miilassa.
– Ja vuodesta 2015 eteenpäin Paimion kaupungin työntekijänä, Lankinen kertoo.
Vaihtelevat
työpäivät
Uudessa virassaan Lankisen fyysinen työpaikka on Paimion kirjastossa. Hän kertoo, että kirjasto- ja kulttuurijohtajan työnkuvaan kuuluu kirjaston ja kulttuuripalveluiden toiminnan suunnittelu ja kehitys. Yhteistyötä näiden välillä on entisestään tarkoitus tiivistää ja yhteistyötä tehdään myös muiden kirjastojen kanssa.
– Lisäksi työnkuvaani kuuluu lautakuntien esittelijän tehtävät. Viime aikoina paljon on työllistänyt sijaisten rekrytointi, koska koronan vuoksi poissaoloja on enemmän, Lankinen kertoo.
Hän kertoo, että tyypilliset työpäivät voivat olla hyvinkin pirstaleisia ja työtehtävät vaihtelevat päivien mukaan.
– Saman päivän aikana saatan tehdä talousasioita, suunnitella tulevia näyttelyitä, tehdä tiedottamishommia ja sitten olla ihan konkreettisesti kirjaston puolella auttamassa vaikkapa varausten purkamisessa ja lähettämisessä, Lankinen kertoo.
Korona-aika vaikutti kirjastojen arkeen monella tavalla. Paitsi että kirjastot olivat suljettuna keväällä 2020 ja 2021, vaikutti korona-aika myös lainauskäyttäytymiseen, mikä näkyy kirjaston toiminnassa yhä.
– Lainauksia on ollut korona-aikana vähemmän, mutta vastaavasti e-aineistoa on lainattu enemmän. Edelleen kävijöiden käyttäytyminen näkyy siten, että kirjastossa oleskellaan selvästi vähemmän kuin aikaisemmin ja vierailut ovat lyhyitä, Laura Lankinen kuvaa.
Korona-aikana Paimion kirjastossa yleistyivät etäpalvelut sekä koronan myötä alkanut kirjakassipalvelu. Lankinen kertoo, että kirjakassipalvelu on kirjastossa saatavilla edelleen.
– Teemme siis kirjastossa valmiiksi kirjakassin asiakkaan toiveiden pohjalta ja asiakas voi sitten vain noutaa sen kirjastosta. Sitä varten voi kertoa esimerkiksi jonkin teeman, jonka mukaan kassin kokoamme, Lankinen kertoo.
Lankinen kertoo, että kirjastot tarjoavat myös e-palveluita, joiden kysyntä kyllä kasvoi korona-aikana, mutta joista kaikki asiakkaat eivät yhäkään ole tietoisia. Kirjastojen e-aineistot ovat e-kirjoja, äänikirjoja, lehtiä ja jopa lyhytkursseja.
– Kirjaston kautta saa lehtiä luettavakseen ihan kotiin, mutta kirjastossa lehtien e-aineistot ovat vieläkin laajemmat. Maksullisten äänikirjapalveluiden kanssa kirjastojen on hankalaa kilpailla, mutta kyllä kirjastoillakin on oma maksuton äänikirjapalvelunsa, joka toimii Ellibs-sovelluksen kautta, Lankinen vinkkaa.
Lautapelejä ja
kahvakuulia lainaan
Elektronisten aineistojen ja perinteisten kirjojen lisäksi kirjastosta saa lainattua yhtä ja toista muutakin, esimerkiksi lautapelejä.
– Ja vaikka perinteiset videovuokraamot lopettavat, niin meillähän on kirjastoissa erittäin laajasti dvd:itä ja blu-ray-elokuvia, Lankinen muistuttaa.
Paimion kirjastosta saa lisäksi kirjastokortilla lainattua myös harrastusvälineitä.
– Meillä on muun muassa kahvakuulia, tasapainolautaa, hulavanne, rinkka ja lapsen kantorinkka. Jos haluaa kokeilla jotakin harrastusta ennen kuin hankkii siihen välineet, niin on kätevää, että niitä voi kokeilla lainaamalla. Sama juttu esimerkiksi retkeilyvälineiden kanssa, joita tarvitaan hyvin harvoin; on hyvä, ettei niitä ole pakko hankkia omaksi, vaan lainata kirjastosta, Lankinen toteaa.
