Globaali, nykyaikainen maailma on mahdollistanut – ja mahdollistaa meille päivittäin uusia, ihmeellisiä asioita. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja rahdilla maahamme kulkee hyödykkeitä päivittäin.
Teknologia mahdollistaa enenevissä määrin uusia asioita, jotka otamme käyttöömme ja rutiineihimme päivittäisissä toiminnoissamme ja totumme niiden tuomaan mukavuuteen ja helppouteen. Viimeisen kahden vuoden tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet herkkyyden ja haavoittuvuuden näiden hyödykkeidemme saatavuudessa.
Ympäristön hyvinvointiin on viimeisen kymmenen vuoden aikana alettu kiihtyvällä vauhdilla kiinnittää huomiota. Toivottavasti tämä tuo mukanaan hyvää, joka kantaa juurillaan kauas tulevaisuuteen. Ympäristöteeman mukaisesti on alettu suosimaan lähituottajien tuotteita ja mukavasti niitä on alkanut näkyä myös lähimarkettiemme valikoimissa. Huoltovarmuuden kannalta muutama kurkku tai kananmuna ei kuitenkaan ole tasoltaan riittävä. Ei ympäristölle eikä huoltovarmuudellemme.
Resilienssi on ilmiönä ajankohtainen. Se tarkoittaa selviytymiskykyä normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Resilientissä organisaatiossa yhdistyy kauaskatseisuus, sopeutuvuus, kyky reagoida uhkiin ja kyky oppia. Verkostot, sidosryhmät, arvoketjut ja niiden toiminta korostuu erikoistilanteissa ja toivottavasti saa meidät avaamaan silmämme.
Kuljetamme rekoilla maakuntarajojemme ulkopuolelle hyödykkeitä, samanaikaisesti naapurimaakunnissamme pakataan samoja hyödykkeitä ja tuodaan niitä meidän maakuntaamme. Yhtälö on ymmärrettävä, mutta kummallinen. Suorastaan järjetön.
Elämme keskellä koko ajan pahentuvaa raaka-ainepulaa. Kaikkea ei itsenäisesti pystytä tuottamaan, mutta olisi tärkeää tunnistaa mahdollisuudet, miten kuntien/ kaupunkien sekä maakuntien sisällä voitaisiin varautua paremmin omavaraisuuteen. Tottuminen tietynlaisiin arvoketjuihin ja niiden olemassaoloon tuo mukanaan hyvinvointia, joka voidaan ottaa meiltä pois. Arvoketjujemme haavoittuvuus ja alttius erilaisille häiriöille on pienestä kiinni. Erilainen varautuminen ja omavaraisuus olisi hyvä turvata ja sen ollessa olemassa se olisi hyvä ottaa käyttöön. Tähän meillä suomalaisilla yhteiskuntana sekä meillä kaupunkilaisina on hyvä mahdollisuus, kunhan avaamme silmämme kaikelle lähellä olevalle hyvälle valjastamalla sen käyttöön.
Tiia Isotalo
Kirjoittaja käyttää kirjoitusvuoron Piikkiö-seuran puolesta.
