Korkeuserojakin on, varsinaissuomalaisella mittapuulla jopa melko paljon. Metrit kohoavat nollasta lähes sataan lyhyellä matkalla, kun liikutaan pitkän Paimionjokiuoman molemmin puolin milloin Rivomäellä, milloin Nakolinnassa ja milloin Varasvuorella tai Rekottilassa. Korkein paikka löytyy silti Vistalta katsottuna kaukaa: Vapossuonmäeltä lähes 15 kilometrin päästä aivan Salon rajalta Hajalasta.
Vaikka pinnanmuodot tai vesistöjen sijainti eivät enää 2020-luvulla ohjaa rakentamista ja asutuksen sijoittumista samalla tavalla kuin vielä sata vuotta sitten Paimion ollessa pieni maaseutupitäjä, ei niitä silti kannattaa kokonaan sivuuttaa uusia rakennusalueita ja palveluiden sijoittumista miettiessä. Joki ja merellisyys myyvät, ja jos sellaiset valttikortit löytyy taskusta, on niitä hullua olla hyödyntämättä.
Siksi on ollut ilo seurata esimerkiksi Paimionjokipuiston vireytymistä viimeisen kymmenen vuoden aikana; ensin räävitön saha-hautausmaa siistittiin puistoksi, sitten tuli asutusta ja viimeisimpänä skeittipuisto padel-kenttien lisäksi. Ulkokuntosalikin löytyy ja hyvät kuntoportaat sykkeen kohotukseen. Ensi kesänä Jokipuistosta pääsee myös vesille vuokrakajakilla. Miksei tällä elävöittämistahdilla voisi olettaa, että jonain kesänä kajakki- tai kävelykierroksen päätteeksi puistoon voisi pysähtyä myös nauttimaan esimerkiksi kupin teetä, kahvia tai jäätelöannoksen.
Joki, sen syvä ja kuvauksellinen uoma ja merellisyys ovat teemoja, joista moni suomalaiskaupunki on syystäkin Paimiolle kateellinen. Vaikka taajama laajenee kohti moottoritietä, ei vanhaa meritietäkään kannata tyystin unohtaa markkinoinnissa.
