Väkivaltainen sodankäynti Ukrainan maaperällä vaikuttaa Suomessakin ajatuksiin ja mielialoihin. Huoli on nyt herkemmässä kuin normaaliaikoina.
Vaikka Suomessa ei ole tällä hetkellä sodan uhkaa, ovat monet paimiolaisetkin hakeneet viime aikoina tietoa paikkakuntansa väestönsuojien sijainneista ja kapasiteeteista.
Kyselyjä on esitetty paitsi Kunnallislehden toimitukselle myös Paimion kaupunginjohtajalle Jari Jussinmäelle , kaupungin kiinteistöpäällikölle Tero Aaltoselle sekä muutamille kaupunginhallituksen jäsenille.
– Olen saanut joitakin sähköposteja, mutta en luonnehtisi niitä huolestuneiksi, toteaa Jussinmäki, joka kaupunginjohtajan ominaisuudessa on väestönsuojelusta vastaava viranhaltija Paimion kaupungissa.
Kiinteistöpäällikkö Aaltonen kertoo saaneensa muutaman sävyltään hieman pelokkaankin yhteydenoton. Huolestuneimpia tuntuvat olevan ikäihmiset.
– Muutama kerrostaloasukas on puolestaan ihmetellyt, että missä mahtaa olla talon väestönsuoja. Tietoa tuntuu olevan aika niukasti, Aaltonen sanoo.
Ei yleisiä suojatiloja
– Yleisiä väestönsuojatiloja Paimiossa ei ole. Mutta ei niitä ole monessa suuressakaan suomalaisessa kaupungissa, Jussinmäki kertoo.
Paimion kaupungintalon väestösuoja – jonka yhteydessä on myös väestönsuojelun johtokeskus – on vain kaupungintalon henkilökuntaa ja talossa tilapäisesti asioivia henkilöitä varten.
Myöskään Paimion kouluissa ja hoivalaitoksissa ei ole kaikille avoimia väestönsuojia. Ei välttämättä minkäänlaisia.
Turku on yksi suurista kaupungeista, joilla ei ole yleistä väestönsuojaa. Toisaalta Turussa on maanalaisia parkkitaloja. Lisäksi Varissuolla sijaitsee iso maanalainen kallioluola, joka on normaalisti jäähallikäytössä.
Kerrostaloissa suojia
Kerrostalojen asukkaita varten Paimiossa on lukuisiakin väestönsuojia, sillä väestönsuoja on pakollinen kaikissa kerrostaloissa, joiden pinta-ala on vähintään 1 200 neliömetriä.
– Tyypillinen kerrostalo-väestönsuoja on kellarikerroksen verkkohäkkivarasto. Jos vaara uhkaa, voidaan häkkirakenteet tarvittaessa purkaa nopeasti pois ja saattaa samalla väestönsuoja käyttökuntoon, Jussinmäki toteaa.
Kaupunginjohtaja korostaa, että tällaista uhkaa ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
Myös isoimmissa liike- ja teollisuuskiinteistöissä on pääsääntöisesti väestönsuojat. Niitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu kaikelle kansalle, vaan ensi sijassa kyseisen rakennuksen työntekijöille.
Omakotitalojen ja haja-asutusalueiden asukkaat suojautuvat tarvittaessa omissa sisätiloissaan. Vain ani harvassa pientalossa on rakenteiltaan järeä tai ylipäätään minkäänlainen väestönsuoja.
Väestönsuojan oltava käyttökunnossa 72 tunnissa
Väestönsuojelun suunnittelu ja väestönsuojeluun varautuminen ovat viranomaistehtäviä, jolloin yksi osa-alue on suojatilat.
Väestönsuojia on rakennettu Suomessa vuodesta 1939 saakka. Enemmälti kuitenkin vasta 50-luvulta lähtien.
Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten kerrostalojen kohdalla puhuttiin pommisuojasta eli ”pommareista”. Ne toimittivat usein ”verkkokellareiden” virkaa. Pommarissa saattoi olla myös ”treenikämppä” tai pingispöytä talon nuorisolle.
Neliöt ratkaisevat
Nykyisin rakennuksen omistajan on tehtävä uudisrakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jos kerrosala on 1 200 neliömetriä tai enemmän ja jos rakennuksessa asutaan, työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi.
Väestönsuojan varsinaisen suojatilan pinta-alan tulee olla asuinrakennuksessa vähintään kaksi prosenttia rakennuksen yhteenlasketusta kerrosalasta. Myymälä-, teollisuus-, tuotanto- ja kokoontumisrakennusten kohdalla vaatimus on puolta pienempi.
Väestönsuojan minimikoko on 20 neliömetriä.
Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on rakennettava, jos kerrosala on 1 500 neliömetriä tai enemmän.
Pelastuslaissa on erikseen säädetty poikkeuksesta väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta ja helpotusten myöntämisestä liittyen esimerkiksi väestönsuojan kokoon, sijaintiin ja teknisiin vaatimuksiin.
Kolme kategoriaa
Suomessa on erilaisia ja eri tasoisia väestönsuojia. Ne on luokiteltu kolmeen pääkategoriaan. Suojaluokkia ovat: S1 teräsbetonisuoja (enintään 135 neliömetriä), S2 teräsbetonisuoja (enintään. 900 neliömetriä ja kalliosuoja (enintään 4500 neliömetriä).
S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan ympärysseinien ja katon tulee olla vähintään 300 millimetriä paksua teräsbetonia. Väestönsuojan lattian, kantavien teräsbetonisten väliseinien ja pilarien sekä kaksikerroksisen teräsbetonisen välipohjan tulee olla vähintään 150 millimetriä paksua teräsbetonia.
S2-luokan teräsbetonisen väestönsuojan kohdalla näiden paksuuksien tulee olla 400 ja 200 millimetriä.
Kallioväestönsuojan kalliotunnelissa olevien ympärysseinien tulee olla vähintään 800 millimetriä paksua teräsbetonia.
Taloyhtiöillä omansa
Taloyhtiöllä voi olla oma väestönsuoja tai yhteissuoja muiden taloyhtiöiden kanssa. Lisäksi työpaikoilla on omat suojansa.
Yleinen väestönsuoja on tarkoitettu alueella asuvien ja oleskelevien sekä ulkona liikkuvien suojaamiseen. Näitä yleisiä väestönsuojia – jotka ovat kuntien omistuksessa – on kuitenkin vain isoimmissa kaupungeissa.
Yleensä maaseudulla ja omakotitaloalueilla ei ole yleisiä suojatiloja. Tällöin suojatoimista huolehditaan itse.
Normaalioloissa suojatiloja käytetään usein varastoina. Tilojen kunnossa- ja ylläpitovastuu on kiinteistön omistajalla.
Lain mukaan suojan on oltava käyttökunnassa 72 tunnin kuluessa.
Vettä, kuivamuonaa
Suomessa ei ole erillisiä väestönsuojeluorganisaatioita. Väestönsuojelusta vastaavat mahdollisen konfliktin aikana kunnat, pelastuslaitokset sekä sosiaali-, terveys- ja ympäristöviranomaiset.
Omatoiminen varautuminen vahvistaa turvallisuuden tunnetta silloinkin kun konfliktin uhkaa ei ole. Esimerkiksi sähkön- tai vedenjakelun häiriötilanteita varten voi 72 tunnin kotivara olla tarpeen. Omatoimisessa varautumisessa tärkeintä on vesi ja elintarvikkeet.
Kotivaraelintarvikkeiksi kannattaa hankkia sellaisia pitkään säilyviä elintarvikkeita, joita ei tarvitse erikseen valmistaa. Harkitse myös ladattuja akkuja ja paristoja puhelinta ja radiota varten.
