100 vuotta Kehitystä

0
Mikko Suonpää, Anni Vuorinen, Hanna Lindberg ja Pirjo Ailanto ovat tämän päivän Kehitys-aktiiveja. He uskovat, että satavuotiaalla seuralla on paljon ilonaiheita edessään myös tulevina vuosikymmeninä. Yksi ilonaiheita viime vuosina aiheuttanut asia on Kerhotalon viereen vuonna 2003 valmistunut 60 metrin juoksurata ja muut yleisurheilun suorituspaikat.

Piikkiö

On aina kyse poikkeuksellisen pitkäjänteisestä ja hyvästä vapaaehtoistyöstä, jos suomalainen urheiluseura saavuttaa sadan vuoden rajapyykin. Kaarinassa tuohon lukemaan on yltänyt toistaiseksi vain kaksi seuraa, kumpikin Piikkiöstä: 114-vuotias Piikkiön Karhu ja 100-vuotista taivaltaan tänä vuonna monin tavoin juhlistava Piikkiön Kehitys.

Siinä missä Karhu on välillä pitkän taipaleensa aikana uinunut talviunia, on Kehityksessä toiminta ollut vireää 1920-luvun alkuvuosista lähtien.

– 1960-luvulla tuli menestystä TUL:n kisoissa ja 70-luvulla oli puolestaan vahvoja suunnistusvuosia. 90-luvulla taas yleisurheilu alkoi nostaa päätään ja se on jatkunut oikeastaan näihin päiviin asti. Myös lentopallossa on koko ajan ollut vireää toimintaa, kertaa monessa eri roolissa seurassa vuosien varrella nähty Pirjo Ailanto .

Nykyinen seuran puheenjohtaja Hanna Lindberg uskoo, että yksi avain jatkuvuuteen on toisaalta pysyvyys yhtä lailla kuin uudistuminenkin: tiettyjä tuttuja vuodesta toiseen jatkuvia tapahtumia ja traditioita on oltava yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi.

Kehityksessä yksi tärkeä traditio on jokakesäinen nuorten kesäleiri Piikkiön Harvaluodossa, jonka paikat täyttyvät yleensä jo hyvissä ajoin keväällä.

– Vanhemmat alkavat yleensä jo hyvissä ajoin kyselemään, milloin kesäleirille voi taas ilmoittautua. Nuorille se on myös hyvä paikka opetella vastuuta, sillä monesta aiempien vuosien leiriläisistä on myöhemmin tullut apuohjaajia leirille.

Yli 400 jäsentä

Kehityksessä oli vuodenvaihteessa 439 jäsentä. Seuran päälajit ovat yleisurheilu, lentopallo, petankki ja seniorisuunnistus. Aiemmin seurassa on ollut myös aktiivista voimanostotoimintaa, hiihtäjiä ja pyöräilijöitäkin.

– Seura on aina ollut avoin eri lajien harrastajille, ja on jatkossakin. Esimerkiksi tänä vuonna marraskuussa Kerhotalolla järjestetään tietokone- ja konsolipelaamisesta kiinnostuneille nuorille lanit. Koko ajan pyritään keksimään uutta, Lindberg kertoo.

Juhlavuottaan seura viettää monin erilaisin tapahtumin, joita on ripoteltu lähes jokaiselle kuukaudelle. Pääjuhla on kuitenkin edessä tulevana sunnuntaina Kehityksen Kerhotalolla.

– Paikalla on kutsuvieraita, jotka ovat olleet mukana Kehityksen matkassa eri vuosikymmenillä, jonka lisäksi kuullaan muun muassa TUL:n puheenjohtaja Lasse Mikkelssonin terveiset Kehitykselle. Kutsuvieraiden lisäksi paikkoja on myös muille, jotka haluavat juhlistaa 100-vuotiasta Kehitystä, Ailanto vinkkaa.

Muita poimintoja juhlavuoden ohjelmasta ovat esimerkiksi lasten tapahtuma 22. toukokuuta, seuran yleisurheilukisat kesäkuussa ja lentopallon sekaturnaus syyskuussa.

Heittolajeista menestystä

Kehityksestä on noussut vuosien varrella tukku SM-mitalisteja, joista monen taustalla on ollut heittolajien valmentaja Antti Suonpää . Yksi hänen valmennettavistaan on ollut 2010-luvun alkuvuosina kansallista huippua naisten keihäänheitossa kolkutellut Henna Takkinen .

– Henna on varmaan seuran menestynein yleisurheilija, jos menestystä mitataan pärjäämisessä aikuisten tasolla. Hän oli kuitenkin parhaimmillaan Kalevan Kisoissa kuudes vuonna 2014, Ailanto muistuttaa.

Suonpäälle hän jakaa kiitosta siitä, että nimenomaan heittolajit ovat olleet Kehityksessä 2000-luvulla vahvoja. Seurasta on päästy edustamaan nuorten SM-tasolla usean urheilijan voimin, ja myös tulevaisuus näyttää sen suhteen valoisalta.

– Nuoria on nousemassa lähivuosina kohti aikuisikää ja esimerkiksi Juho Suominen otti isoja kehitysaskelia viime kaudella voittamalla kuulantyönnössä 17-vuotiaiden SM-kultaa, Ailanto muistuttaa.

Mitä 110-vuotiaana?

Entä minkälaisena seurana nykyiset aktiivit näkevät Kehityksen 110-vuotiaana?

– Toivottavasti seurassa harrastettaisiin vielä useampaa lajia kuin nyt ja jäsenmäärä olisi kasvussa. Ylipäänsä toiminnan olisi hyvä olla mahdollisimman monipuolista, tiivistää puheenjohtaja Lindberg.

– Yksi iso tavoite voisi olla Kerhotalon remontointi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toki myös niitä SM-voittoja, maaotteluedustuksia ja muuta urheilullista menestystä. Sitä varten kentillä ja harjoituksissa kuitenkin töitä tehdään, Ailanto jatkaa.

Piikkiön Kehitys

Perustettu vuonna 1922

TUL:n alainen monilajiseura, lajeina tällä hetkellä lentopallo, yleisurheilu, petankki ja suunnistus

Seurassa oli 439 jäsentä 1.1.2022

Seuran tavoitteena on olla mukana liikuttamassa kaikenikäisiä ihmisiä, mutta erityisesti lapsia ja nuoria​

Kerhotalo oli talkootyön voimannäyttö

Vaikka Piikkiön Kehitys perustettiin jo 1920-luvun alussa, alkoi seuran vauhdikkaampi kasvu ja laajempi menestys vasta 1960-luvulla, jo kypsässä 40 vuoden iässä. Yleisurheilubuumia seurasivat suunnistus- ja lentopallobuumit, joiden jälkeen menestystä on niitetty taas suurimmaksi osaksi yleisurheilukentillä eri puolilla Suomea.

Avainasemassa kehityksessä ovat olleet aktiiviset seura-aktiivit, kuten pitkäaikainen puheenjohtaja Vilho Nummila ja suunnistusaktiivi Heimo Ristikankare . Erilaiset talkooprojektit ovat kuuluneet kehitysläiseen dna:han, ja siitä osoituksena ovat muun muassa 1987 valmistunut oma Kerhotalo ja vuonna 2003 Kerhotalon kupeeseen noussut oma yleisurheilusuora lentopallo- ja tenniskentän kera.

– Vilho Nummila oli puuhamiehenä Kerhotalon taustalla. Silloin oli vahva halu, että seuralla pitäisi olla yhteisesti käytettävissä oleva talo ja myös arkisto seuran aineistolle. Taloa varten otettiin aika iso 100 000 markan laina, mutta toisaalta valtavasti tehtiin myös talkootyönä. Talo on maksanut itsensä kyllä moninkertaisesti takaisin, Pirjo Ailanto kertoo.

Nykyisin Kerhotaloa voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin tai vaikka juhliin. Korona-aikana varauskalenterissa on ollut tilaa reilusti, mutta vuosi 2022 näyttää jo senkin suhteen paremmalta.

– Kyllä varauksia on nyt taas alkanut tulla enemmän. Se on hyvä, sillä talo kerryttää jo itsessään aika paljon muun muassa lämmityskuluja, sanoo varauksista vastaava Mikko Suonpää .

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments